Aamupäivällä 2on2offia kynnyksellä: ensin pari kädelläohjausta ja kun Raiku stoppaili niin nätisti niin otettiin myös peruuttamista takatassut kynnykselle. Pätevä lapsi! Sain mökkiaskarteluidean, mutta voi olla etteivät mun ajatukset+tarvikkeet+aika ihan kohtaa tällä kertaa.
Kolmen maissa lähdettiin seikkailemaan kohti Viikkiä, välipysäkki oli taas Pohjois-Haagan tienoilla. Odoteltiin hetki kakkosbussia ja Raiku tutkaili ympäristöä, nokka tuhisi maassa kun löytyi ihania stadilaishajuja ja pysäkiltä löytyi myös yksi pussailtava ihminen. Bussimatkat Raiku rentoutui joko mun sylissä tai omalla penkillä. Sen kanssa on niin ihana matkustaa!
Viikissä miitattiin taas Rebecca ja Cecil-collie, pennut olisivat halunneet aloittaa painit jo kadulla mutta joutuivat odottamaan kunnes päästiin pelloille. Raikku oli taas kunnon sika hihnakäytöksensä kanssa, kyllä se siitä rauhoittui vähitellen. Pennut saivat rallata suunnilleen kaksi tuntia samalla kun käveltiin pitkin peltoja, metsiä ja kallioita. Pari kertaa leikit meinasivat mennä yli ja piti ottaa tytöt remmeihin rauhoittumaan, jotenkin kummasti kyllä ne erimielisyydet unohtuivat heti ja olisi pitänyt päästä taaas painimaan.
Lenkin jälkeen jatkettiin Rain kanssa matkaa rautatietorille. Alunperin oli tarkoitus jatkaa siitä suoraan bussilla kotiin, mutta tuli sitten soitettua Annalle ja sovittua kummilapsitapaaminen :) Raiku sai samalla kunnon annoksen Cityä (ratikoita, busseja, autoja, paljon ihmisiä, ääniä, hajuja, roskia...) kun käveltiin asemalta Paviljongille. Voin kehua näin julkisesti, että Raikukin oli erittäin tervetullut katokseen kun käytiin syömässä :) Pentu erikoistui kerjäämiseen (=tuijottamaan söpösti) kunnes nukahti mun tuolin alle ♥ Käveltiin takaisin asemalla manskun kautta eikä pentu välittänyt yhtään mistään. Kipitti niin reippaasti mun vieressä ja yritti pyydystää roskia, Raikku on ihan huippu ♥ Kotimatkan Raiku joutui taas viettämään mun sylissä koska bussi oli niin täynnä. Siinähän tuo nukkui samassa asennossa sen 45min, pari kertaa pää nousi kurkkaamaan missä ollaan mutta katosi aika nopeasti takaisin mun käsivarren alle. Perillä oltiin 21.40 :)
Kotona tuo heräsi jopa sen verran että metsästi lattialta loput iltaruoastaan. Sen jälkeen ei ole paljoa näkynyt liikettä.
Kuvat © Rebecca Saleh
 |
| Korvaeläin! |
Oispa itsekkin jaksanut (ja osannut..) olla aikoinaan Siirin kanssa noin aktiivinen ja liikkua ympäriinsä. Ei sillä, on se nyt tässä tottunut kaupunkikoiran elämään ja liikkuu ihan kivasti jokapuolella, mutta toi julkisilla liikkuminen on vähän niin ja näin :D Mä ku en tiedä uskallanko kokeilla Siiriä ottaa junaan, vaikka asemalla ollaankin monesti käyty saapuvia ja lähteviä junia ihmettelemässä eikä ne aiheuta minkäänlaista paniikkireaktiota.
VastaaPoistaMutta joo pääpointti tässä kommentoinnissa oli kyllä toi vika kuva, siis ihan mahtava kuva! :D Ihana korvaeläin <3
Meillä on vähän sama juttu Tiran kanssa. Kuljetin sitä kyllä nuorempana vähän joka paikassa, mutta unohdin ylläpitää niitä käytöstapoja ;) Mä päätin jo Tiran teiniaikana että seuraavasta koirasta tulee luotettava julkisilla matkustaja ja yritän kovasti pitää lupaukseni. Mutta aika jännä, mulla on itselläni vieläkin pieni alisuorittajafiilis eli tuntuu että pentu olisi voinut nähdä vieläkin enemmän asioita jos sitä vain jaksaisi raahata eri paikkoihin. Hyvä siis jos kuulostaa edes vähän aktiiviselta!
PoistaKorvaeläin on joo aika söötti :)