Sivut

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Mietin jo tuossa että mitä mä turhaan enää kerron meidän aamuista kun ollaan saatu jotenkin rutiinit kuntoon, mutta tämä pitää vielä mainita: tiistaina oltiin ajoissa! Noustiin ylös 4.50 ja kuuteen mennessä Raiku oli valmis käymään aamutorkuille. Jes :) Jäi myös hiljaa portin taakse kun lähdin kotoa.

Tää kaava alkaa jo vakiintua, mutta Anna kävi töiden jälkeen pikaisesti moikkaamassa koiria. Raiku oli siis saanut pahimmat energiat käytettyä kun mä pääsin kotiin (ei koirat ollut kun vajaan tunnin Annan riehutettavana). Pyörittiin siinä kotosalla vähän aikaa ja suunnattiin sitten Raikun kanssa kahdestaan moikkaamaan Elinaa ja Tico-cavalieria. Koirat saivat eka moikata toisiaan kadulla, jonka jälkeen siirryttiin nurtsikentälle vähän treenaamaan. Raiku sai tehdä jopa istumista sekä pari eteentuloa ja pari sivulletuloa, hurjaa :) Muuten toimittiin häiriönä Ticolle, revittiin vähän lelua ja käveltiin kentällä. Raikku torkkui vähän aikaa mun sylissä kun katsoin Ticon seuraamista+muita treenejä, tosi nätisti pystyi rauhoittumaan (vaikka olihan se muutenkin jo vähän väsynyt). Koirat pääsivät vielä painimaan keskenään samalla kun Elina yritti ottaa kuvia. Ehkä munkin pitäisi raahata tota kameraa mukana eikä käyttää vain kännykkää?! Raikusta näkyi kyllä väsymys sen leikeissä, mutta reippaasti jaksoi vielä pinkoa pakoon ja painia. Ehkä seuraavan kerran Tirakin pääsee moikkaamaan Ticoa kunhan vain lopettaisi noi juoksunsa :)
Maanantain alku oli taas loistava. Heräsin neljältä vikinään ja käytin koirat ulkona, kello oli soimassa puolen tunnin päästä mutta ajattelin ottaa vielä pienet torkut. Juu, ikinä ei kannattaisi. Heräsin kuuden jälkeen kun puhelin soi ja loppuaamu pitikin juosta. Koirat suhtautuivat äkilliseen kiireeseen ihan hyvin, Tira rutiinilla (eli meni nurkkaan ja tuijotti paheksuvasti) ja Rai loikki mun perässä ja puuhaili lelujen kanssa. Kun juoksin ulko-ovesta ulos niin Rai jäi kiljumaan. Jes... Anna kävi moikkaamassa tyttöjä töidensä jälkeen eli joskus yhden maissa ja oli meillä viiteen. Koulutetaan Annasta vielä hyvä leikkitäti!

Illalla lähinnä tottisteltiin. Naksuttelin Raikulle eteentuloa, sivulletuloa ja istumista. Eteentulot ja sivulletulot olivat hyviä, kunhan tuo vain istuu suorassa. En tiedä oonko nipottaja ja vaadinko liikaa kun haluan että Rai istuu jo nyt hyvin eikä valuisi lonkalle niin kuin tekee 85% ajasta. Korjaantuuko istuminen ryhdikkäämmäksi itsestään pennun kasvaessa vai panostetaanko nyt lähinnä siihen oikeaan istumistyyliin? Nyt yritin vihdoinkin lisätä käskysanaa pelkkään istumiseen, mennään vähän liikaa käsimerkeillä tällä hetkellä. Musta on tullut tosi laiska suullisten käskyjen opettamiseen... Raiku on kyllä sisäistänyt idean aika hyvin, käsieleellä (:D) istuu jo tosi näppärästi ja ollaan saatu muutama melkein-automaatti-istuminen. Näitä mun loistavia käsitteitä eli ruokakupin nähdessään Rai istuu (ja ottaa kontaktin, vapautussanalla alkaa syömään). Samaa ideaa ollaan käytetty leikkiessä eli pyydän välillä irroittamaan otteen (ei osaa irrottaa kunnolla käskystä, pohditaan tätä myöhemmin), Rai istuu ja rauhoittuu (jos on oikein riemuissaan niin tekee ensin muutaman pomppuloikan), ottaa kontaktin (välillä vähän viiveellä) ja leikki jatkuu. Tosi hyvin osaa nollata itsensä ja lähtee luvan saatuaan taas leikkimään täysillä.

Raikulla on ollut tähän mennessä aika paljon erilaisia leluja saatavilla. Erikokoisia ja materiaalisia palloja, köysivetoleluja, vinkuleluja, kumisia puruleluja, pehmoleluja, en mä edes muista enää kaikkia. Oon poiminut sieltä vähitellen muutamia Rain suosikkeja pois (:D) joita on tarkoitus käyttää treenatessa tai muuten yhdessä leikkiessä. Nyt jäähyllä on jo motivointipatukka, vinkuva nallevetolelu, tennispalloja (tosin yksi on Rain käytettävissä lattialla) ja pari pienempää vetolelua. Jos Raikulta kysytään niin pöydälle kuuluisi myös matot, johdot, sukkahousut (pennun mielestä loistavia vetoleluja), mun sänky, sanomalehdet, desimitta, hiusharja ja hiuspuuteripullo.

Luopumista harjoitellaan yleensä jokaisen pidemmän (kestää useamman minuutin ) leikkikerran yhteydessä. Oon tehnyt niin että leikkiä on jatkettu irti päästämisen jälkeen joko samalla lelulla tai vaihdettu uuteen. Myös namilla palkkaamista irroittaessa voisi yrittää? Raiku veisi myös mielellään lelut vähän kauemmas nakerrettavaksi, mutta ollaan saatu myös kivoja palautuksia, Raikumaisesti pienellä pompulla suoraan syliin. Joskus jos kutsuu liian iloisesti niin lelu saattaa unohtua matkasta kun pikku-aussie kiitää pusuttelemaan :) Paljon on vielä matkaa, mutta suunta on ihan mukava.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Mitä normaalit ihmiset tekevät vapaapäivinä? Mä en osaa sanoa, koska me herättiin sunnuntaina ennen kahdeksaa ja lähdettiin Raikkusen kanssa puoli kymmeneltä reissaamaan. Tavattiin Maija ja aussie Kida ja tolleri Tara Tikkurilassa ja käytiin lenkillä. Raikun mielestä toiset olivat tosi mielenkiintoisia, mutta vähän jänskätti koirien iso koko. Kyllä se kovasti spurttaili muiden perään ja loppuvaiheessa Kidakin yritti vähän leikkiä pennun kanssa. No, odotellaan pari kuukautta niin Raikun koipien pituus on varmaan triplaantunut ja pentu pysyy paremmin Ison Aussien perässä ;) Ohitettiin myös ekaa kertaa ihmisiä ja pyöriä vapaana kun Railla oli siinä esimerkkikoirat joista ottaa mallia. Pari kertaa nappasin pennun kiinni jos näytti olevan vähän liian iso houkutus (juoksijat, pyörät jotka kulkivat liian läheltä) mutta tosi hienosti Rai meni ohi. Kerran yksi tiellä oleva poika oli liian ihana ja sitä piti käydä moikkaamassa (poika vähän rapsutti pentua), mutta saldo jäi selvästi plussan puolelle. Kävi tuo myös kastamassa tassuja yhdessä joessa, uiminenkin näytti houkuttavan mutta ihan hyvä että jäi väliin. Pienelle pennulle joen penkat olivat nimittäin aika jyrkät ja virtaus turhan voimakas. Tarkasti tuo kuitenkin katsoi kun Kida ja Tara uivat ja yritti sen jälkeen varastaa koirilta keppejä :D

Tikkurilan päässä aikaa meni lähemmäs 1,5 tuntia, mutta ei oltu ihan vielä valmiita. Hypättiin Myyrmäen bussiin ja käytiin Myyrmannin pihalla vielä jäätelöllä ja pikaisesti moikkaamassa mun äitiä. Raikukin sai tietysti pienen nokareen vanilijajäätelöä ja aika nopeasti pala katosi mun sormenpäästä ;) Moni ihminen kyllä hymyili pennulle, mutta ei tullut rapsuttelemaan. Harmi, Raikku olisi nimittäin ollut kiipeämässä useammankin syliin. Odoteltiin asemalla puolisen tuntia bussia kotiin ja siinä vaiheessa iski pieni väsymys. Raikua ei kauheasti häirinnyt ohi kävelevät ihmiset, pyörät, bussit, autot tai muut äänet vaan tuo veteli sikeitä retkottaen mun jaloissa. Jos muistan niin tähän kohtaan pitää lisätä kuva ;)

Päivän aikana tuli istuttua busseissa yhteensä melkein kaksi tuntia. Rai oli tosi, tosi reipas ja sai olla ylpeä pienestä. Annoin pennun suosiolla olla omalla penkillä (taas loistavaa kertoa julkisesti) ja Raiku katseli välillä ulos, otti pieniä torkkuja tai istuskeli paikoillaan. Pari kertaa oli iiiihan pakko tunkea mun syliin nukkumaan kun bussi nyki niin kovasti, mäkin pidin tästä vaihtoehdosta enemmän niin sain pennusta kunnon otteen. Muuten piti koko ajan rapsuttaa tai pitää muuten kättä lähellä ettei Rai vaan putoa penkiltä (vähän huolestuttavasti nimittäin valui siihen suuntaan).

Loppupäivä meni lepäillessä vähän kaikkien osalta. Rai oli ihan väsynyt meidän viiden tunnin reissusta ja nukkui häkissä, Tiralla oli niin kuuma että se viihtyi lähinnä pöydän alla ja mä olin univelkainen. Alkuyöstä kuunneltiin myös sitä hirveää ukkosmyrskyä, jopa mä vaikka yleensä pidän ukkosesta, olin vähän varuillani. Tira oli tuttuun tapaan hermostunut ja läähätti kovasti, mutta Raikua ei kauheasti kiinnostanut. Käytiin pennun kanssa vikalla pissatuksella pihalla silloin kun vaan salamoi ja jyrisi (paljon), mutta ei tuo tainnut huomata mitään. Sisällä nukkumaan käydessä Raiku suunnilleen kuorsasi häkissä kun Tira pelkäsi. Kyllä Tipukin rauhoittui vähän ajan päästä kun ei välkkynyt ja jyrissyt enää niin kovaa, tuli nätisti nukkumaan mun viereen ja oli jossain vaiheessa taas siirtynyt lattialle.

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Aamut ei ole mun vahvuus. Tänään tyylinäyte oli nukkua kaksi tuntia pommiin ja herätä puoli tuntia ennen bussin lähtöä tarkoittaen sinkoilua tavallista enemmän paikasta toiseen. Ihan hyvä, että Pentutiimi Äiti&Anna oli taas ollut yötä ja huolehti koirien viihdyttämisestä. Jotenkin mulla oli kuitenkin pieni musta varjo aamulla, riippakivi joka roikkui housujen lahkeessa?

Ilta venähti kieltämättä pitkäksi kun katsottiin livelähetystä Lontoosta (oli muuten tylsä). Raiku nukkui kahteentoista asti tyytyväisenä keittiössä ja päätyi hepuloimaan iltariehumiset 00-02 välille. Mä en malttanut odottaa pennun totaalista väsymistä ja sikeään uneen vajoamista vaan laitoin sen puolinukuksissa häkkiin. Pientä protestointia ja karkailuyrityksiä, mutta aika kivuttomasti kävi nukkumaan itsekseen. Tira kömpi vähäksi aikaa lämmittämään mun jalkoja ja nautti vielä etuoikeuksistaan :)

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Tänä aamuna me vietettiin herkkää hetkeä♥ Aamu-ulkoilun jälkeen olin valmistautunut mustaan kiitosalamaan ja keksin jo valmiiksi mitä kaikkea tehdään pennun rauhoittamiseksi. No ei taaskaan, Raikku oli niiiin kilttiä tyttöä ja halusi vaan rapsutteluja. Eihän sellaista pientä voi vastustaa kun Rai kelli selällään, pusutteli ja heilutti häntää. Aamun riekkumishetket meni siis siinä! Kyllähän sieltä löytyi myös sitä riiviöpuolta, Rai olisi kovin mielellään syönyt Tiran aamuruoan ja sai sen takia itkupotkuraivarin mun sylissä kun nappasin sen lennosta kiinni. Ja Tira ei taaskaan sanonut mitään... Toinen äksidentti oli kun Raiku varasti mun kengän ja mulla oli vähän kiire, en siis ehtinyt etsiä lelua mihin vaihtaa se vaan yritin napata sen Rain suusta. Lopputuloksena mun kädessä oli pieni viilto kun Raikun kulmahammas osui mun käteen vahingossa (siis tungin käden tosi oudosti sen suun lähelle ja siinä loikkiessaan se viilsi mua?? :D). Eka vertavuotava hammashaava siis! Kiltisti ne jäi Tiran kanssa taas mutustamaan purutikkuja kun mä lähdin, Raikkukin näytti siltä että voisi nukahtaa kohta. Äiti on menossa taas alkuillasta leikittämään lapsenlapsiaan ja jää vielä huomiseen asti. Mun lauantai kuluu siis töissä ja sunnuntai viiletetään vapaalla! Sitä odotellessa...

Aamun treenihetkessä piti ottaa kosketusalustaa, mutta koska Rai oli vielä silloin niin rauhallinen (uninen?) niin otettiin vain katsekontaktia. Tosi hienosti neiti on sisäistänyt asian, saatiin kestoa jo joku viisi sekuntia pisimmillään ennen kuin palkkasin. Olisi varmaan kestänyt pidempäänkin, mutta mä oon pelkuri :D Myös ruokakupilla katsekontakti on jo normaali juttu, hienosti malttaa istua, odottaa ja ottaa katsekontaktin ja taitaa ymmärtää vähän enemmän vapautussanaakin. Raippu♥

//Edelleen töissä, äiti laittoi aika hellyyttävän viestin mikä kuvaa tyttöjä hyvin: "Lapset on nyt ruokittu ja atomi menee edestakaisin, titi lepää". Atomi♥

torstai 26. heinäkuuta 2012

Pientä suunnitelmaa seuraaville viikoille:

Treeniä:
- kontaktia
- istumiseen ja maahanmenoon kestoa
- käskysanan lisääminen ja käsiavun häivyttäminen sivulletulosta ja eteentulosta
- kosketusalusta
- esineiden pitämistä ja tuomista?
- aksaputkea :)
- kiertämisharjoituksia?
- 2on2off?
- tunnarin alkeet
- nenänkäyttö, jälkiä

Leikkimistä eri ympäristöissä ja häiriöissä!

Muuta:
- muiden koirien tapaamista (parit treffit tulossa)
- ihmisten tapaamista
- visiitti keskustaan
  - rautatieasema, stokka, Annan asunto?
- bussireissaamista
- junamatkoja
- metro, ratikka
- turistiksi aksakisoihin, johonkin muuhun koiratapahtumaan?
- kaupunkikävelyitä
- käynti eläinkaupassa
- vierailemaan Annan luona töissä?
- lentokenttäkäynti (terminaalit, työpaikan luona?)
- leikkipuistojen ja koirapuistojen lähellä oleskelua (erilaisten äänien takia)
- hevosia, lehmiä, lampaita, kissoja, jyrsijöitä? (missä?)
- uimaan/tutustumaan veteen
- eri alustoja (metsä, pelto, asfaltti, laatta, hiekka, metalli, pressu jne.)

Normijuttuja:
- hihnassa kävelyä, koirien ja ihmisten ohitukset
- käsittelytreeniä
- yksinolo
- häkkikäyttäytyminen
- tavaroiden varastelu/järsiminen (kengät!!)
- pureminen/näykkiminen/lahkeissa roikkuminen
- ulko-ovesta pääseminen luvalla (eli odottaminen)

Näin pikaisesti töissä listattuna mitä tuli ekana mieleen. Mitä puuttuu? Ehkä voisin laittaa nämä omalle sivulle ja päivittää sitä erikseen? Suunnitelmat elävät kuitenkin kokoajan ja pidätän oikeuden muutoksiin :D

Aksaaja

Aamun viihdyke oli taas aksaputki. Nyt vain pentu pääsi kirmaamaan kun Tira piti vahtia portilla (eli nukkui). Putki oli toisesta päästä mutkalla mutta se ei menoa juurikaan haitannut. Hienosti Raikku sinkosi, mulla oli jo nyt vaikeuksia pysyä sen perässä! Ja taas tarjosi pari kertaa itsekin putkeen menoa, fiksu tyttö ;)

Minitreenien jälkeen Raiku sai taas syödä aamupalan nurtsilta. Samalla tuli eka isompi säikähdys kun jostain kauempaa kuului koiran räksytystä. Raiku oli tosi huolestuneen näköinen ja yritti kovasti seurailla mua tai istua terassin ja kukkapurkin välissä. Koska aamupala oli jäänyt kesken niin houkuttelin sen takaisin syömään, niin paineistunut ei ollut ettei ruoka olisi kelvannut. Vaikka Raiku jatkoi nappuloiden etsimistä, se ei halunnut jäädä siihen yksin vaan kipitti heti mun perään jos yritin lähteä. Selailin siinä sitten kännykkää kiinnittämättä sen suurempaa huomiota pentuun ja kyllä se jossain vaiheessa "unohtui" siihen pihalle yksin. Nyt pitäisi kuulla lisää erilaista haukkumista, Tira on valitettavasti aika hiljainen. Viuhti kyllä komensi Raikua yksi päivä mutta pentu ei mennyt silloin niin paineistuneeseen tilaan vaan jatkoi leikkiä normaalisti. Ehkä mennään turistiksi aksakisoihin tai vastaavaan?

Tänään aamu oli vähän paremmin ajoitettu, eilen pentu nukkui niin että jäi vähän turhan pirteänä kotiin kun mä lähdin. Tämän päivän ongelma oli lähinnä minä ja mun tajuton kiire joka paikkaan. No, ainakin lapsi tottuu heti pienestä pitäen siihen. Tosi nätisti kummatkin tytöt jäivät kotiin, Tira meni nukkumaan piirongin alle ja Raikku jäi istumaan portin taakse. Annoin vielä kummallekin pienet purutikut puuhasteltavaksi, vaikkakin Tira nielaisee omansa kymmenessä sekunnissa. Alkuillasta tyttöjä kävi ulkoiluttamassa ja ruokkimassa Anna ja Jirka.

Mä pääsin töistä vähän aikaisemmin eli oli jopa valoisaa kun ehdin kotiin. Sen kunniaksi tehtiin ensimmäinen jälki puoliksi naapurin pihalle :D Pituus oli 35 askelta ja pohjana sammaleinen nurmikko. Jälki vanheni sellaiset 15min kun kokeiltiin ekan kerran, juu ei onnistunut. Ihana melkein-naapurimme päätti silputa samaan aikaan oksia ja Raikku meni vähän hämilleen siitä mökästä. Unohdettiin siis jälki ja käveltiin kujaa edestakaisin ja kuunneltiin vaan sitä pauketta. Otettiin vähän matkan päässä muutama perusasento ja eteentulo, oli muuten tosi hienoja ;) Revittiin vielä vähän aikaa lelua, jonka jälkeen mun oli pakko luovuttaa hillittömän itikkahyökkäyksen takia. Palattiin siis takaisin kotiin, mutta tulihan siinä ihmeteltyä jo aika kauan.
   Otettiin uusi yritys noin puolen tunnin päästä. Taas meni vähän sähläykseksi, mutta tuli siellä joitakin hyviä pätkiä. Alun Raiku meni vähän jäljen sivussa, mutta löysi takaisin oikealle kohdalle. Puolessavälissä tuli stoppi kun Raikku haistoi jotain edessäpäin, vähän aikaa ihmeteltiin ja mä neuvoin sitä pikkasen eteenpäin. Sitä outoa hajua kummasteltiin vielä parin pysähdyksen kerran kunnes vihdoinkin oltiin maalissa. Ihan reipas se oli, vaikka sattuikin vähän huonoa tuuria matkaan. Kun päästiin omalle pihalle sen mysteerihajun lähdekin selvisi, kun keskellä pihaa kipitti siili :)

Lähdettiin melkein heti jälkireissun jälkeen lenkille. Alku oli pientä kirosanojen lentelyä ja mun yrityksiä nielaista kiukkuni kun Tira halusi taas kävellä omia reittejään ja haistella kaikki mahdolliset hajut ja Raikku yritti joko roikkua mun lahkeissa, Tiran remmissä tai Tirassa. Mä olin luovuttaja ja sieppasin Raikun syliin ja kannoin sen hiekkateille asti, päästiin vähän helpommalla :D Sen jälkeen pentu sai painaa vapaana. Lenkin aikana Raiku yritti muutaman kerran tarrata mua housuista ja hyppiä Tiraa päin, mutta luovutti aika nopeasti kun ei saanut mitään reaktiota. Otettiin aina väliin myös vähän rauhoittumista ja istumista, hienosti pystyi keskittymään. Oltiin kävelty jo aika pitkälle kun tajusin että meidän pitäisi kaikkien jaksaa vielä kävellä takaisin. Pieni vilkaisu pentuun että joo, kyllä me taidetaan kääntyä takaisin. Hienosti Rai jaksoi kotiin asti ja vielä riehua vähän aikaa siellä, yhteensä lenkkeiltiin ehkä joku 40min.

Tira on muuten pettänyt mut ihan täysin, se ei komenna kunnolla Riiviötä! Ulkonakin antoi sen loikkia naamalle miten sattuu ja antaisi Rain syödä Tiran kupista Tiran ruoat. Illalla sentään kun Tira kävi lepäämään ja Raiku veti hepuleitaan olohuoneessa niin Tira murahti tosi lyhyesti ja matalasti ja nosti vähän ylähuultaan niin pentu vetäisi samantien maihin. Toisaalta myöhemmin kun kävin katsomassa miksi on niin hiljaista niin Raiku istui tooosi viattoman näköisenä Tiran selän takana ja näytti just siltä kun olisi aikeissa tehdä jotain pahaa. Häkittäminenkin onnistui illalla hyvin kun annoin Raikun nukahtaa lattialle omia aikojaan ja nostiin siitä häkkiin. Neiti oli tosi närkästyneen näköinen kun häiritsin unia törkeästi ja kömpi heti häkin nurkkaan nukkumaan. Ovelaa ;)

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Jo nyt pientä listausta tästä päivästä. Rääppis oli hereillä ennen mua, mutta viihdytti itseään tappamalla mattoa häkistä. Eilen illalla oli taas pieni show saada pentu nätisti häkkiin sisälle, pitää keksiä vielä joku uusi jippo. Viimeeksi laitoin sinne Tiran vanhan luun mistä ei saa enää juuri mitään irti ja mitä Tira ei ole halunnut järsiä enää aikoihin. Luu houkuttikin vähän aikaa, mutta sitten muistettiin että ulkopuolella olisi kivempaa. Edelleen rauhoittui kuitenkin suht nopeasti nukkumaan.

Aamulla otettiin pentutottista kun jollakin minisalamalla oli vähän liikaa vauhtia sisätiloihin. Sivulletulot olivat aika nättejä, helposti tuo valuu siihen löysään "pentuistumiseen" eli tippuu lonkalle. Eteentulossa vähän sama, mutta saatiin tänään tosi hienoja verrattuna vaikka eilisiin. I-m vaihdot tosi hyviä. Vikaksi otettiin luopumista+katsekontaktia, ajatuksena se että pentu olisi vähän rauhallisemmassa mielentilassa. Joo ei :D Alku meni siis pennulta turhautuneeseen kurmutukseen ja loikkimiseen, mutta sitten kun ne palaset loksahtivat niin ne loksahtivat kunnolla. Vikat toistot olivat jo hyviä, Raiku ei tarjonnut enää mun nyrkin puremista ja raapimista vaan istui nätisti ja otti kontaktia.

Hienoa edistymistä ollaan saatu myös ruokakupilla. Nyt Raiku istuu melkein automaattisesti ja malttaa odottaa paikoillaan kun lasken kupin maahan. Ollaan päästy jo katsekontaktin ottamiseen luvan saamiseksi, vapautussana on vielä vähän tuntematon mutta kyllähän se sinkoaa kupille kun tajuaa että nyt saa mennä. Pätevä!

Tätä kirjoittaessa lapsi on muuten tajunnut taas uuden jutun: tavaroiden repimisen mun sängyltä tai kuten kolinasta voi päätellä, pukuhuoneesta. Kohta noilla kengurukoivilla pystyy hyppäämään sänkyyn, mutta eiköhän Tira häädä pennun vielä ainakin toistaiseksi tuollaisista tempuista kun näkee :D

Koirat olivat tänään ensimmäistä kertaa pitkän ajan kahdestaan (5h). Tira sai käyttöönsä keittiön, eteisen ja olohuoneen kun taas Räksy pelkästään mun huoneen. Mä olin yrittänyt siirtää kaikki vähänkään pentua kiinnostavat asiat muualle tai korkeammalle, mutta tietenkin se yksi ainoa tärkeä asia oli mahdoton piilottaa ja siihen oli sitten isketty hampaat... Mun nettijohto!! Toistaiseksi bloggaaminen tapahtuu siis töistä tai meidän toiselta koneelta. Kuvia ei siis valitettavasti ole luvassa vähään aikaan. Muuten koirat olivat pärjänneet hyvin, yhdet pissat Raiku oli tehnyt samoin kuin toisen yksinolopätkän aikana (2h), mutta oli tainnut torkkuakin vähän aikaa mun äidin lähdön jälkeen kun tuli vähän unisena vastaan.

Illalla kun mä pääsin töistä Laura tuli vielä moikkaamaan Raikkua. Kyllähän pentu kakkosemonsa tunnistaa ;) Raiku esitteli ikiliikkuja taipumuksiaan ja ihania pieniä aussiepomppuja suoraan syliin, siihen päälle vielä hurjat pussausyritykset. Luulisi että olisi jo vähän väsyttänyt mutta ei, pentusirkus jatkui vielä tunnin ajan Lauran lähdön jälkeen käsittäen kaikkea pallojen jahtaamisesta namien (eli lopun ruoan) etsimiseen matolta. Tänään annoin häkkiin pienen palan purutikkua ja se jaksoi kiinnostaa hetken ajan. Pienet piippaukset, kiljumiset ja loikat suoraan häkin kattoon (tavarat siinä katon päällä tekivät kivoja kolmen metrin voltteja pennun pomppujen takia) ja sitten mattojen mylläys ja nukkumaan. On se söpö kun se nukkuu ;) Tuli muuten Lauran kanssa puhetta Raikun painosta niin muistin jopa punnita sen illalla, kevyen iltaruoan jälkeen 5,7kg.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Kärppä vs. Jätti

Pätevä lapsi! Tänään oli reissupäivä, suunnitelmat ehtivät muuttua moneen kertaan mutta ihan hyvä retki saatiin aikaiseksi.

Ensimmäinen etappi oli Hannan luona, missä Raiku pääsi painimaan otsikkoon viitaten noin kuukautta vanhemman bernityttö Viuhdin kanssa. Kokoeroa oli jo ihan mukavasti, Viuhti painaa sellaiset 15kg :) Moikattiin ohimennen myös Viuhdin äippä Lilja ja staffi Sissi, Raiku katseli niitä nätisti portin takaa. Alkuun Viuhti tuntui Ärrän mielestä vähän hurjalta ja piti kipitellä pakoon, mutta aika nopeasti lapsi tajusi miten sen jätin kanssa voi leikkiä ja pisti hyvin kampoihin. Vähän pentuja piti jo rauhoitella, Viuhti otti bravuurikseen istua Raikun päällä ja Raiku jyrsi siinä sen poskia ja potki noilla kengurukoivillaan. Viihdyttiin siellä melkein 1,5 tuntia ja kun pennutkin näyttivät väsyneen niin jatkettiin Raikulin kanssa matkaa.

Päivän toinen jänskä juttu oli bussimatka. Ensimmäinen bussi oli tosi rämisevä ja sitä piti vähän piippailla ja ihmetellä, mutta kaiken kaikkiaan Raiku istui mun sylissä ihan nätisti. Bussissa pentu sai myös pari ihailijaa jotka rapsuttelivat siinä vähän aikaa. Matka Myyrmäkeen ei kestänyt kuin 15min ja jatkettiin pysäkiltä suoraan mun äidin kämpän suuntaan. Taloyhtiön pihalla Raikua yritti moikata myös joku lapsi, mutta pentu oli vähän innokas. Kävin itse kyykkyyn siihen pennun viereen niin sitten se tyttö uskalsi silittää vähän selästä. Raikkukin lopetti hyppimisyritykset ;) Kierreltiin vielä vähän aikaa metsässä ennen sisälle menoa, pentu kiipeili vähän kannoilla ja kaatuneiden puiden päällä mutta muuten pysyi aika lähellä mua.

Sisällä hissi oli vähän jännittävä, vähän piipattiin sitäkin mutta ei sen kummempaa. Pitää vaikka joskus ottaa Tira mukaan äidille, se tykkää hissistä :D Itse asunnossa Raiku tutkaili vähän aikaa huoneita ja parveketta ja jäi sitten katselemaan mitä seuraavaksi tapahtuu. Ripottelin sitten äidin paksulle karvamatolle (fiksua kertoa taas julkisesti, kohta saadaan porttikielto sinne ;D) nappuloita niin Raiku pääsi vähän käyttämään nenäänsä. Tosi nopeasti löysi kaikki ja hyvin nuuhkutti myös ne karvoihin "uponneet" namit. Kaiken touhuamisen jälkeen Raiku kävi nukkumaan sillä välin kun ihmiset söivät ja sitten jatkettiin taas jo matkaa. Käytiin vielä tsekkaamassa pyöräkellari, sellainen kaikuva, liukaslattiainen tila mikä oli täynnä pyöriä :D Raiku kipitti nätisti mun perässä eikä kummastellut ympäristöä sen enempää.

Kolmas ihmetys oli Myyrmannin edusta ja bussilaiturit. Juniakin olisi ollut kiva käydä katsomassa mutta säästetään jotain seuraavaa reissua varten. Raikku ja äiti odottivat pari minuuttia kahdestaan kun mä kipaisin lataamassa matkakortin ja lähdettiin siitä melkein suoraan odottamaan bussia. Raikku ei reagoinut juuri mitenkään vieraisiin ihmisiin joita käveli ohi, sen kunniaksi revittiin vielä vähän aikaa vetolelua bussilaiturien vieressä. Hyvin leikki! Pysäkillä Raikku sai vielä yhden ihailijan kun vanhemman puoleinen nainen rupesi juttelemaan ja rapsutteli pentua samalla. Valitettavasti meidän bussi tuli keskeyttämään ja piti napata pentu mukaan. Toinen bussimatka meni edellistäkin paremmin, taisi jo vähän väsyttää. Raiku lepäsi (eli nuokkui) koko matkan eli sen 15min mun sylissä, mutta torkut taisivat tehota koska tuo jaksoi vielä kävellä pysäkiltä kymmenen minuutin matkan kotiin ja riekkua vielä pihalla...

Tira repesi liitoksistaan kun tultiin kotiin ja heilutteli kovasti häntäänsä myös pennulle. Hyvä Tii! Meni vielä joku 45min kun pentu puuhaili pitkin pihaa, söi iltaruoan ja odottelin tekeekö vielä tarpeensa. Kun Raiku päätti kaivautua pensaiden juurelle nukkumaan mä nappasin sen sisään ja jätin portin taakse mun huoneeseen. Pientä yksinoloharjoittelua huomista varten. Käytiin Tiran kanssa vähän vajaan tunnin lenkillä ja kotiin päästyä portin takana oli vastassa väsynyt pentu. Jopa niin väsynyt ettei edes yrittänyt hyppiä tai moikkailla sen enempää, mun avattua portin se kävi uudestaan nukkumaan ja vielä näin 1,5 tuntia myöhemmin on ihan sikeässä unessa. Ja meidän kun piti vielä tehdä tänään jälki... ;) No, säästetään jotain huomiselle!

(Vielä lisäys tälle päivälle. On aika säälittävän näköistä miten aikuinen berni ei voi tunkea pennun ohi portista. Raikku söi luuta puoliksi portin päällä ja Tipu tahtoi ohi, vasta kun mä menin tönäisemään Tiraa kyljestä että vauhtia ja Raiku kellahti samalla selälleen, Tira teki sellaisen metriloikan ettei vahingossakaan koske riiviöön ja puoliksi juoksi pois. Ei tarvitse pelätä että Tira litistäisi pennun? :D)

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Maanantai

Eilisen illan yhteislenkki meni varsin mukavasti. Pidin molemmat alkumatkan hihnassa ja kulkivat tosi nätisti yhdessä. Hiekkatielle päästyä annoin molempien olla irti, tosin Tiran vapautta kesti vain hetken aikaa kun kohta-aloitan-juoksut neiti ei halunnut tehdä muuta kuin haistella maata. Raiku kulki reippaasti mun mukana, vaikka Tira jäikin välillä haistelemaan jotain meidän jälkeen. Kotikujalla koettiin lenkin ainoa ihmetys, kun jonkun naapurin pihalta kuului yskimistä. Raiku jäi höristelemään korvia parin ensimmäisen yskäyksen kohdalla, mutta ei reagoinut juuri muuten. Tira oli ilmeellä ei vois vähempää kiinnostaa vaikkakin vikan kohdalla nosti vähän päätä ja jäi kuuntelemaan.

Nukuttiin ensimmäistä kertaa koko lauma samassa huoneessa. Raikkunen ei olisi alkuun millään malttanut käydä nukkumaan häkkiin vaan rääkyi tylsistyneenä. Sopivassa hiljaisessa vaiheessa avasin luukun ja annoin pennun kipittää häkkiin ja ulos miten tahtoi. Hyvin on yhdistänyt verkon alas laskemisen siihen että jää "vangiksi" eli yrittää tunkea nopeasti pois sieltä. Kuitenkin tarpeeksi väsyneenä rauhoittuu vähän ajan päästä nukkumaan. Tehtiin kuitenkin sitä että laitoin luukun puoliksi kiinni ja leikitin toinen käsi häkissä pentua. Kun laitoin verkon kokonaan kiinni niin toinen tuli siihen viereen nukkumaan. Yö meni kuitenkin tosi hyvin, Tira taisi käydä jossain vaiheessa mun vieressä sängyllä mutta muuten nukkui häkin vieressä. Raikun liikehdintä herätti mut taas siinä neljän maissa ja käytiin ulkona. Seuraavan kerran heräsin kunnolla joskus kymmenen aikaan ja piti ihan tarkistaa molempien koirien kunto kun nämä vain nukkuivat! Aika nopeasti kuitenkin pomppasivat pystyyn kun mä nousin ylös ;) Aamun yllätys oli Tiran alkaneet juoksut.

Päivällä otettiin perusasentoa, pari eteentuloa ja i-m vaihtoja. Miksi me tehdään vaan näitä samoja juttuja? :D Perusasentoon tulot olivat tosi nättejä! Eteentulossa pentu on vielä vähän spagettia ja valuu tosi helposti istumaan lonkalle. Lisäksi tosi lähelle tuleminen on vähän ällöä. Parin yrityksen jälkeen saatiin hyvä mihin lopettelin sen treenisession. Leikattiin myös kynsiä pariin otteeseen. Ekalla kerralla sain saksittua molemmat takatassut ja puolet toisesta etutassusta kun lapsi päätti että nyt riittää. Sopivasti Raiku oli maannut selällään ja nappasin siitä sitten kiinni kun riekkumispotkiminen alkoi. Tuli testattua saksitut kynnet, juu niillä saa kauniit naarmut mun käsiin :D Illalla otettiin toinen yritys ja nyt saatiin loputkin leikattua samalla kun Raiku nakersi mun hupparin narua.

Annakaan ei sitten malttanut pysyä yhtä yötä kauempaa pois vaan tuli käymään neljän maissa. Mä hyödynsin leikkitädin tulon niin, että lähdettiin Tiran kanssa kahdestaan lenkille. Ei oltu kuin joku puolisen tuntia kun mentiin takaisin kotiin hakemaan noi kaksi mukaan. Suunnattiin taas puistoon ja just sopivasti alkoi sataa. Raikku vipelsi vapaana ja pysytteli tosi nätisti mun lähellä, välillä kävi kurkkaamassa mitä Tira tekee ja spurttaili sitten takaisin. Otettiin märällä nurtsilla pari perusasentoa, istumista ja maahanmenoa, ei haitannut märkyys. Leikittiin vielä vähäsen vetolelulla ja kepillä ja spurttailtiin yhdessä kotiin päin. Uusi ihmetys oli lammen lähellä levänneet sorsat joita katseltiin vähän aikaa, ei muuta reaktiota :) Kotona oli hyvä ottaa vielä pienet vesihepuliriehumiset ja käydä nukkumaan. Tira nautiskeli meidän rapsutuksista ja kävi nukkumaan kun Anna lähti.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Sunnuntai

Kolmas päivä takana ja alan jäädä jo nyt jälkeen blogimerkinnöissä... :) "Lyhyt" selostus siis!
Pennun toinen yö meni yhtä hyvin, leikittiin vielä iltaulkoilun jälkeen leluilla ja lapsi ei olisi millään malttanut lopettaa. Aina kun houkuttelin häkkiin sisälle lelun avulla niin toinen kipittää yhtä lujaa vauhtia sieltä mun syliin (lelu taas suussa) ja haluaisi riepotella sitä. Lopulta päädyin nostamaan kakrun sisälle ja rapsuttelin kyljistä kunnes toinen kellahti selälleen. Äkkiä ovi kiinni ja sinnehän se kärppä nukahti. Heräsin joskus viiden aikaan pennun liikehdintään ja pieneen piippaukseen ja käytiin ulkona pissalla. Heti sen jälkeen takaisin nukkumaan ja kellon soidessa seitsemältä taas ulos.

Aamu oli vähän kiireinen kun mun aikataulutus venähti taas kerran. Lapsen väsyttäminen vei sellaisen 1,5 tuntia, jonka jälkeen jätin pennun nukkumaan häkkiin ja menin itse suihkuun jne. Puolen kymmenen jälkeen kävin nappaamassa pennun ulos ettei hoitajien tarvitse heti ekana ja hienosti tuli pissat nurtsille.

Mä olin kotona taas joskus seiskan maissa ja koirat oli heti pihalla vastassa. Ei pentua paljoa häirinnyt Tiran hakkaava häntä (joka osui siis suoraan naamaan) tai Tipun possuilu kun molemmat halusivat moikkailla. Pentu teki hienoja loikkauksia, mutta luovutti parin kerran jälkeen ja jäi istumaan maahan. Jeij :)

Muuten illalla lähinnä leikittiin, hoitajat lähtivät kotiin melkein heti mun saavuttua joten oltiin kolmistaan. Kaivettiin ekaa kertaa pennun aikana esiin meidän aksaputki ja Tirahan innostui ihan täysillä. Into tosin laski heti kun pentu sinkosi putkeen Tiran perässä. Pentu pääsi siis tolppaan kiinni (ja kosti sen kiljumalla) ja Tira sai juosta muutaman kerran putkea. Tira on selkeästi hämillään pennusta, koska ei meinannut ensin syödä edes kinkun palasia. Kyllä sitten kun se tajusi että ollaan vain "kahdestaan" (toinen siis kiljui siellä taustalla).

Pentu pääsi irti Tiran lopeteltua ja kun vihdoinkin hiljeni vähän pidemmäksi aikaa. Asiaan kuului tietysti muutamat pomput mua vasten ja hiiiirveä hännänheilutus. Meidän putki on vähän heppoinen eikä sitä saa kunnolla lyhyeksi (pitäisi laittaa jotain kiinnikkeitä maahan ja sehän on ihan liian vaivalloista) eli sovellettiin vähän. Jätin lapsen tonkimaan putken suuaukon edestä namia maasta ja loikin itse putken toiseen päähän. Ei tarvinnut paljoa kutsua kun toinen kiisi putken läpi. Tehtiin näitä muutamia ja just kun ajattelin lopetella niin pentu tarjosi itse putkeen menoa ♥ Tai eksyi sinne päin :D

Illemmalla tehtiin Tiran kanssa pelkkiä i-m-s vaihtoja ja pentu uskalsi tunkea nokkansa vähän liian lähelle -> Tira rähähti. Ei siinä mitään, otettiin hetken päästä uudestaan niin että annoin Tiralle pari namia kun oli rauhassa ja tarjosin pennulle pientä maistiasta kun istui nätisti vähän sivummalla. Ei ongelmaa. Yötä varten tehtiin vielä pieni testiajo eli kun pentu näytti siltä että voisi nukahtaa niin houkuttelin sen häkkiin ja otin Tiran makkariin mukaan. Tirppis loikoili ensin vähän aikaa mun kanssa sängyllä kun katsoin telkkaria ja siirtyi sitten häkin viereen nukkumaan. Ei mitään murraamista vaikka pentu liikuskeli siellä unissaan.

Tänään olisi vielä tarkoitus käydä molempien kanssa "lenkillä". Odoteltiin näin pitkään niin suurin osa muista ulkoilijoista on jo poistunut alueelta ja saadaan olla rauhassa. Samalla tulee väsytettyä pentua yötä varten, mulla on nimittäin vapaapäivä ja toivoisin saavani nukkua enemmän kuin viisi ja puoli tuntia (mikä on siis mun vika, koska en oo osannut käydä aikasemmin nukkumaan!).

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Toinen

Mun piti lähteä kymmenen maissa töihin eli jätin sydän verta valuen koirat mun äidin hyvään seuraan. Taisin kuitenkin soitella turhan usein, tai mitä nyt äidin äänensävystä päättelin ;) Loppuiltapäivästä myös Anna tuli käymään ja leikittämään Raikkua.

Illalla sain kyydin töistä kotiin kun äiti, Anna ja Raiku tulivat mua vastaan. Raiku pääsi vetämään mun kanssa vähän lelua lentokentän parkkikselle, harmi ettei siitä mennyt juuri silloin ohi isoja autoja tai kuulunut koneiden ääniä.. Pitää yrittää joskus uudestaan! Autossa pentu pääsi mun syliin ja oli taas vähän levoton alkuun. Rauhoittui kuitenkin ja ehti ottaa pienet torkut ennen kuin oltiin kotona.

Ruvettiin myös naksuttelemaan, vielä etsitään oikeaa ajatusta mutta sieltä se tulee. Hyvin maistuvat ainakin nappulat.

Ps. Joo, pennusta tuli siis Raiku. Mintulle nimiehdotuksesta isot kiitokset!

Ensimmäinen

Elämä on ollut aika hektistä viime aikoina. Mulla loppui tänään 3,5 viikon koiranhoito eli asuin sen ajan toista koiraa hyysäämässä. Nyt vihdoinkin kotona ja Tiran kauhuksi nappasin matkalta mukaan karvaisen lapsen!

Toisen koiran ottaminen on ollut mulla kauan haaveena. Tiralle koirakaveri ja mulle harrastustykki. Rotuna aussie on ollut suosikkilistan kärjessä jo pitkään ja kun löytyi mun korkeat kriteerit täyttävä pentue niin se oli menoa! Pienestä on tarkoitus kasvaa monitoimikoira ja siihen on ainakin vanhempien perusteella hyvät edellytykset ;) Katsellaan sitten vanhempana mihin panostetaan erityisesti, nyt keskitytään toisiimme tutustumiseen ja tietysti otetaan siinä sivussa alkeita muutamassakin lajissa... ;)

Tänään päivä starttasi tosiaan vielä Leevi-herran luona aamulenkin ja yleisen järjestelyn parissa. Vastuusta vapauduttua vain pikainen käynti kaupassa ja kotona ja seuraavaksi suunta olikin jo isäni kanssa kohti Röykkää ja pentulaumaa. Pennuksi oli siis valikoitunut tytöistä se tummempi ja herkempi, ensimmäiset viikot Hihku-nimellä kulkenut kaunotar. Mun miniberni! Toistaiseksi nimetön ihanuus on siis sijoituksessa kasvattajaltaan Lauralta.

Matkalla kotiin tuli ainakin todettua että lähti oikea pentu matkaan, Huutomerkki oli ihan nimensä veroinen. Puolen tunnin matkasta noin 20 minuuttia meni rääkymiseen ja kiljumiseen, aina välillä vedettiin henkeä ja katsottiin ikkunasta ulos ja sitten jatkettiin! Kotipihalta meidän matka jatkui suoraan läheisen puiston taakse suojaiselle niitylle. Hihku (pahus, kohta se jää Hihkuksi) kipitti nätisti remmissä ja kadulta päästyä vapaana. Pieniä piippauksia tuli aina kun mä ehdin lapsen mielestä liian kauas. Niittyvierailun tarkoituksena oli tutustuttaa Tira ja Kakara toisiinsa, kaiken varalta tapaaminen oli siis sijoitettu kauemmas kotipihasta. Tira oli hieman innoissaan kun näki pienen koiran ja mut (eihän oltu nähty siis kunnolla viikkoihin lukuunottamatta pieniä parin tunnin tapaamisia). Vaihdatin siis isäni kanssa koiria ja rauhoittelin Tiran itse sopivaan mielentilaan ja vasta sitten lähestyttiin pentua. Tira nuuskutteli lapsen nätisti läpi ja vähän aikaa oltuamme päästin ensin Hihkun irti ja sitten Tiran. Käveltiin vielä yhdessä niityllä ja kun kaikki oli ok niin lähdettiin kotiin.

Kotona oltiin ensin kaikki pihalla, pentu tutkaili paikkoja ja Tira ignoorasi sen aika täydellisesti. Käytiin kurkkimassa ensin Hihkun kanssa kahdestaan sisätiloja, ei tarvinnut paljoa rohkaista kun tuo kävi läpi kaikki huoneet. Ihan mielenkiinnosta katsoin miten suhtautuu vierasiin pimeisiin huoneisiin eli pukuhuoneeseen, kylppäriin ja saunaan. Lapsi marssi ihan samalla tavalla tutkimaan paikkoja ;)

Saatiin myös ensimmäisiä vieraita kun mun sisko Anna ja Annan poikaystävä Jirka tulivat pikaisesti käymään. Mentiin etupihalle vastaan niin, että mulla oli pentu sylissä ja moikkasivat siitä nopeasti. Maahan päästyään pentu olisi halunnut kiivetä vähän kaikkien syliin ja antaa pusuja ♥ Illemmalla käveltiin kahdestaan pennun kanssa mun äitiä ja äidin naapuria Tiinaa vastaan. Kun ihmiset kumartuivat vähän lähemmäs niin taas joku ihmeen otus olisi halunnut kovasti pomppia syliin. Kotipihalla koirat olivat tosi nätisti ja Tirakin sai vähän enemmän huomiota, oli raasulla vaikea päivä :D

Yöksi järjestäydyttiin niin, että Tira meni nukkumaan mun äidin kanssa toiseen makkariin ja mä pennun kanssa Annan huoneeseen missä mä siis yleensäkin nukun. Hihku sai viettää yönsä kevythäkissä johon oltiin tutustuttu jo aikaisemmin päivällä. Vähän piti kiljua kun pistin mukamas väsyneen pennun sinne. Olin vielä jättänyt kattoluukun auki ajatuksena se, että se olisi helpompi pienelle kun näkee mut sieltä. Eikä mitään, oli pakko laittaa kiinni kun tämä roikkui etutassuillaan puoliksi siinä katolla. Tosi hienosti kuitenkin rauhoittui nukkumaan, heräsin joskus neljän jälkeen pieneen piippaukseen ja käytiin ulkona. Pentukin meni heti takaisin nukkumaan ja heräsi seuraavan kerran vasta kun mä nousin kellon soitua ylös.

Mä olen kyllä jo aika ihastunut, mainio pieni otus♥

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Alku

Blogin muuttaminen on ollut mielessä jo pitkään. Vuodatuksen lukuisten ongelmien ja uuden perheenjäsenen myötä tuntui siltä että nyt olisi sopiva aika. Blogin muokkaaminen ja bloggeriin tutustuminen on pahasti kesken ja vie vielä rutkasti aikaa, joten sillä välin pärjäillään tällä raakaversiolla.

Tarkoituksena on kirjata ylös meidän puuhailuja, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Päivitystahti on mulla tunnetusti heikko, mutta yritetään pysyä ajan tasalla!

Meidän pienen lauman johtohahmo olen siis minä, Tuuli. Muutaman kuukauden päästä parikymppinen, vaikutusalueena pääkaupunkiseutu (tarkemmin iki-ihana Vantaa) ja elämäntehtävänä olla koirien orja.

Kuningatar-asemastaan huolehtii Tira, 5v. berninpaimenkoiranarttu. Tira on The Boss, välillä vähän liikaakin. Maailman rakastettavin ja raivostuttavin otus, mun sylikoira. Toimii tokossa, aksassa ja jäljellä, joskin ohjaaja on vähän liian laiska tavotteidensa suhteen.

Lauman kuopus on Pentu, kahdeksanviikkoinen australianpaimenkoiratyttönen. Tulevaisuuden Maailmanmestari. Tällä hetkellä roikkuu lahkeissa ja varastaa ruokaa.