Sivut

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Takaisin lokakuuhun

Wohoo, palaillaan pikkuhiljaa takaisin! Netti toimii ja enää pitäisi järjestellä vanhoja kirjoituksia koneelta bloggeriin, vaikka suurin osa treeneistä on jäänyt kirjoittamatta ylös. Ehkä ensi vuoden puolella ollaan taas ajan tasalla?

Torstaina 16.10. vietettiin vapaata iltapäivää metsässä jäljestyksen ja esineruudun merkeissä.

Esineruutu: koko 30x50 m, tasaista metsää, mutta keskellä aluetta tiheämpää puustoa, joka on Raikulle vaikeaa. Esineinä tennispallo, pipo ja solmussa olevat hanskat. Hanskat olivat oikeastaan vahinko, putosivat mun taskusta kun talloin aluetta. Onneksi Raiku osasi työnsä. ;)

Viime viikkojen irtoamistreenit eivät näkyneet metsässä, koska Raiku eteni taas mun makuun turhan hitaasti kaarrellen ja seurasi osittain vain mun jalanjälkiä. Ensimmäisenä nousi pallo vasemmasta takakulmasta, palautus hyvällä vauhdilla. Raiku sai välipalkan ja kokeiltiin seuraavaan lähetykseen hetsausta niin etten pitänyt enää kiinni. Malttoi hyöriä mun sivulla eikä varastanut. ;) Itse ruudussa vauhti oli taas hitaamman puoleista ja nyt Raiku nosti hanskat puolesta välistä oikeaa reunaa. Osittain sen takia (lyhyempi matka) Raiku ei taaskaan meinannut irrota vikalla lähetyksellä loppuun asti vaan jäi pyörimään 20 metrin ja mun väliin. Kipaisin itse vilkaisemassa onko pipo samassa paikassa (oli eli Raiku ei ollut vielä käynyt siellä) ja kävelin siksakkia takaisin. Nyt Rai irtosi tosi hyvällä vauhdilla oikeaan takakulmaan ja nosti pienen tarkistamisen jälkeen pipon. Huipputyttö! Selvästi lisää lisää lisää itseluottamusta irtoamiseen metsässä, seuraavalla kerralla taas helpompia näyttöjä. Ihan mahtavaa oli taas Raikun into ja esinemotivaatio, juuri sopivaa energian purkamista ennen jälkeä. ;)

Jälki: pituutta n. 350 metriä, kaksi kulmaa namitettuna, neljä purkkia ja niiden yhteydessä viisi keppiä. Maasto melko tasaista metsää, häiriönä kosteikkoja ja polkuja.

Raiku sai tehdä ehkä viiden metrin pituisen janan. Jäi pyörimään jäljen päälle, nuuhkaisi takajälkeä pari askelta ja tarkensi pienen ojan jälkeen oikeaan suuntaan. Oletan, että teki päätökset itse vaikka liina ehtikin kiristyä pyörimisen aikana vähän, yritin itse olla suht neutraali ja antaa koiran miettiä. Kerrankin. ;) Ensimmäisen polun kohdalla Raiku pyöri aika paljon ja yritti taas edetä takajälkeä. Olisihan sitä voinut helpottaa vähän, juu. Aikansa pohdittuaan Raiku kuitenkin löysi oikean kohdan polun toiselta puolelta ja jatkoi suoraan eteenpäin. Osan aikaa vieressä meni polku niin Raiku teki pientä siksakkia ja tarkisteli myös sitä puolta, mutta pysyi suht hyvin oman jäljen päällä. Polkujen lisäksi myös kosteat suo-ojat olivat vähän hankalia, mutta ihan hyvin Rai selvitti ne pienellä tarkistamisella. Ensimmäinen kulma oli aika hyvä, Rai hidasti tosi hyvin nappuloille ja teki tarkkaa työtä myös kulman jälkeen. Toinen kulma meni alkuun vähän sivusta ohi, mutta Rai nappasi siitä kuitenkin hyvin kiinni. Purkkien ja keppien ilmaisut olivat aika hyviä, yhdestä parista Rai meni vähän ohi ja pienellä jarruttamisella palasi itse takaisin ilmaisemaan, ei ollut vain huomannut. Viimeinen keppi oli ilman purkkia ja Rai jäi vähän tutkimaan sitä, mutta teki vain pientä kumarrusta eikä mennyt kokonaan maahan. Vinkkasin parilla käskyllä maahanmenosta kunnes se putosi sinne mättäiden sekaan. Superhieno Raikkis, vaikka siellä näkyikin pientä häseltämistä. Ei mitään mitä ei pienellä treenillä saisi varmemmaksi, heti kun muistaisi ja jaksaisi tehdä jälkiä. ;) Pientä ongelmaa aiheuttivat myös puut ja Raikun siksakkaaminen niiden ympäri, jolloin oli pakko pysäyttää ja selvittää solmut. Ei kuitenkaan haitannut Raikun työskentelyä vaan se jatkoi samalla innolla kaikkien stoppien jälkeen.

Alla linkki videoon. Hyvin näkyy liinaongelmat ja saa vapaasti arvailla missä kohtaa kompuroin polvillani jossain kuopassa. :D Ei ole helppoa kuvata kun pitää katsoa samalla koiraa ja sitä mihin astuu.
http://youtu.be/6v32x3vd6WQ

Tira-raasu sai odottaa puussa kiinni Raikun treenatessa. Toisaalta se oli kyllä ihan tyytyväisen näköinen, kun sai etsiä maasta nappuloita ja tuhota kasan risuja. Treenien jälkeen jatkettiin lenkkiä ja koirat saivat rallatella metsässä. Ihanasti koirat löysivät mutaisen kosteikko-ojan ja tekivät sinne hauskoja mahaplätsejä. Oli kyllä hurjan näköistä miten Tirakin upposi ojaan kylkiään myöten, otin kyllä videota, mutta parhaat möyrimiset olivat jo menneet. Ainakin saatiin testattua kotona miten kahden koiran peseminen onnistuu ammeessa, no hyvinhän se sujui. ;) Tirppis on kyllä niin kiltti, antoi nostaa itsensä hyvin sekä ammeeseen että takaisin lattialle. Raikkis virnuili iloisena vieressä lattialla, kunnes koki saman kohtalon. ;)


lauantai 19. lokakuuta 2013

Elämä ilman nettiä on vaikeaa, ainakin näin blogin päivittämisen kannalta. Palaamme siis asiaan kunhan ihana internet löytää tiensä meidän luukkuun, sitä odotellessa..


tiistai 8. lokakuuta 2013

Hakua ja paimennusta

Voi itku kun on taas paljon päivitettävää! Vapaa-aika ei ole sallinut juuri ollenkaan omalla koneella istumista treenien, muuton, miljoonan muun hoidettavan asian ja puhtaan laiskuuden takia. Kun saa hengähtää hetken kotona, valitsen mieluummin aivottoman löhöämisen telkkarin edessä kuin treenien analysoinnin. :P

Viime viikkoina ollaan ehditty kokeilemaan hakua, paimentamaan, aksailemaan ja palauteltu mua tokotauolta. Pakko jakaa merkintöjä kahteen postaukseen, koska haluan pistää ihan urakalla ihania kuvia meidän teemapäivistä. Tämän postauksen kuvat ovat hakupäivästä ja Minnan sekä Maijan käsialaa.

Raikkis taklattiin
Sunnuntaina 29.9. pidettiin Wirneen hakupäivä. Oli ihan huippuhauskaa ja innostuttiin Raikun kanssa tosissaan lajista! Mä olen halunnut aina kokeilla hakua, mutta oman ajokortittomuuden takia harrastaminen on melkeinpä mahdotonta. Sain tästä taas potkua kortin suorittamiseen ihan loppuun asti, kunhan vain kalenterista vapautuisi aikaa. :P Siinä meille seuraava tavoite, hankkiutua hakuryhmään!

Raikkis pääsi tekemään helppoa alkeistreeniä, oli jopa ohjaajalle yksinkertaista kun mun piti vain kävellä keskilinjaa eteenpäin. Keskilinjan molemmilla puolilla oli maalimiehet, jotka kutsuivat vuorotellen koiraa. Sillä välin kun toinen siirtyi kauemmas ja eteenpäin, toinen palkkasi koiraa namittamalla. Ja Raikkis rakasti! Parasta kun sai juosta ihmiseltä toiselle, syödä ja lopuksi leikkiä.

Maalimiehenä toiminut Katariina hävisi metsään ja Raikkis katselee perään



Hetsattiin vähän lähtöä ja Raikkis protestoi, olisi pitänyt päästä jo!

Tiukkis-Rai valmiina lähtöön


Ja lupa tuli!




Matkalla Pipsan luokse





Loppupalkaksi lelu!



Keskiviikkona 2.10. käytiin paimentamassa pienellä W-porukalla Primalilla. Raiku sai hengata odotteluajat häkissä pienen ja pippurisen Issi-siskopuolensa kanssa ja huh, tyyppien leikkiä. ;) Issi oli taas aika tapaus ja pomppi häpeilemättä Raikun päällä. Raikkis retkotti häkin pohjalla ja vispasi hännällä, se rakastaa pentuja. ♥

Raiku ja Issi

Sisko ♥


Ensimmäisellä paimennuskierroksella Raikussa riitti intoa. Oltiin pienellä suikaleella ja vetäminen oli aikamoista, oli siellä kyllä hyviäkin pätkiä. Käännökset päädyissä olivat vaikeimmat, koska lampaiden kiihdyttäessä vauhtia kauemmas Raiku haukahteli. Tauoille lähteminen oli muistini mukaan helpompaa kuin ennen ja Raiku reagoi rauhoittelukäskyyn paremmin.

Toisella kierroksella tehtiin lähinnä lampaille lähestymistä, lampaat pysyivät siis paikoillaan suikaleen toisessa päädyssä. Näin saatiin harjoiteltua hallitummin lampaita kohti kulkemista ja saatiin enemmän toistoja, kun pidettiin etäisyys sen verran suurena etteivät lampaat lähteneet liikkeelle. Nyt saatiin pidettyä koko treenikerta haukuttomana, loppua kohden Raiku myös rauhoittui heti maahan tai istumaan kun stoppasin sen vetämisen! Tie on edelleen pitkä ja kivinen, mutta kyllä Raikussa näkyy myös edistymistä ensimmäisiin kertoihin verrattuna. Ja onhan se myös aikuistunut sitten viime talvesta. Kunhan vain päästäisiin lampaille useammin, tai kunhan mä muistaisin varata aikoja. :P

 Sisarusten paimentuijotus

Torstaina 3.10. otin pitkästä aikaa Raikun mukaan mun tokokurssille. Raikkis sai demota alokasluokan hyppyä (hieno), juosta pari kertaa ruutuun ja ottaa avoimen luokan paluuhyppyä. Hypyssä ei mitään huomautettavaa, Rai tulee jopa paremmin eteen hypyn kautta. Ruudussa pari kertaa lelulle juoksemista ja pari tyhjää, toimi molemmilla. Eteni myös tyhjiin hyvällä vauhdilla eikä ottanut häiriötä muista kentän lähellä liikkujista. Toisaalta sääli kun kurssi loppui jo, koska Raikuakin tuli pidettyä mukana ehkä kolmella kerralla ja sain vähän suunnitelmallisuutta sen treeneihin. Silti on kyllä kiva saada yksi vapaailta lisää. :P