Tira ja Raiku

Mitä normaalit ihmiset tekevät vapaapäivinä? Mä en osaa sanoa, koska me herättiin sunnuntaina ennen kahdeksaa ja lähdettiin Raikkusen kanssa puoli kymmeneltä reissaamaan. Tavattiin Maija ja aussie Kida ja tolleri Tara Tikkurilassa ja käytiin lenkillä. Raikun mielestä toiset olivat tosi mielenkiintoisia, mutta vähän jänskätti koirien iso koko. Kyllä se kovasti spurttaili muiden perään ja loppuvaiheessa Kidakin yritti vähän leikkiä pennun kanssa. No, odotellaan pari kuukautta niin Raikun koipien pituus on varmaan triplaantunut ja pentu pysyy paremmin Ison Aussien perässä ;) Ohitettiin myös ekaa kertaa ihmisiä ja pyöriä vapaana kun Railla oli siinä esimerkkikoirat joista ottaa mallia. Pari kertaa nappasin pennun kiinni jos näytti olevan vähän liian iso houkutus (juoksijat, pyörät jotka kulkivat liian läheltä) mutta tosi hienosti Rai meni ohi. Kerran yksi tiellä oleva poika oli liian ihana ja sitä piti käydä moikkaamassa (poika vähän rapsutti pentua), mutta saldo jäi selvästi plussan puolelle. Kävi tuo myös kastamassa tassuja yhdessä joessa, uiminenkin näytti houkuttavan mutta ihan hyvä että jäi väliin. Pienelle pennulle joen penkat olivat nimittäin aika jyrkät ja virtaus turhan voimakas. Tarkasti tuo kuitenkin katsoi kun Kida ja Tara uivat ja yritti sen jälkeen varastaa koirilta keppejä :D

Tikkurilan päässä aikaa meni lähemmäs 1,5 tuntia, mutta ei oltu ihan vielä valmiita. Hypättiin Myyrmäen bussiin ja käytiin Myyrmannin pihalla vielä jäätelöllä ja pikaisesti moikkaamassa mun äitiä. Raikukin sai tietysti pienen nokareen vanilijajäätelöä ja aika nopeasti pala katosi mun sormenpäästä ;) Moni ihminen kyllä hymyili pennulle, mutta ei tullut rapsuttelemaan. Harmi, Raikku olisi nimittäin ollut kiipeämässä useammankin syliin. Odoteltiin asemalla puolisen tuntia bussia kotiin ja siinä vaiheessa iski pieni väsymys. Raikua ei kauheasti häirinnyt ohi kävelevät ihmiset, pyörät, bussit, autot tai muut äänet vaan tuo veteli sikeitä retkottaen mun jaloissa. Jos muistan niin tähän kohtaan pitää lisätä kuva ;)

Päivän aikana tuli istuttua busseissa yhteensä melkein kaksi tuntia. Rai oli tosi, tosi reipas ja sai olla ylpeä pienestä. Annoin pennun suosiolla olla omalla penkillä (taas loistavaa kertoa julkisesti) ja Raiku katseli välillä ulos, otti pieniä torkkuja tai istuskeli paikoillaan. Pari kertaa oli iiiihan pakko tunkea mun syliin nukkumaan kun bussi nyki niin kovasti, mäkin pidin tästä vaihtoehdosta enemmän niin sain pennusta kunnon otteen. Muuten piti koko ajan rapsuttaa tai pitää muuten kättä lähellä ettei Rai vaan putoa penkiltä (vähän huolestuttavasti nimittäin valui siihen suuntaan).

Loppupäivä meni lepäillessä vähän kaikkien osalta. Rai oli ihan väsynyt meidän viiden tunnin reissusta ja nukkui häkissä, Tiralla oli niin kuuma että se viihtyi lähinnä pöydän alla ja mä olin univelkainen. Alkuyöstä kuunneltiin myös sitä hirveää ukkosmyrskyä, jopa mä vaikka yleensä pidän ukkosesta, olin vähän varuillani. Tira oli tuttuun tapaan hermostunut ja läähätti kovasti, mutta Raikua ei kauheasti kiinnostanut. Käytiin pennun kanssa vikalla pissatuksella pihalla silloin kun vaan salamoi ja jyrisi (paljon), mutta ei tuo tainnut huomata mitään. Sisällä nukkumaan käydessä Raiku suunnilleen kuorsasi häkissä kun Tira pelkäsi. Kyllä Tipukin rauhoittui vähän ajan päästä kun ei välkkynyt ja jyrissyt enää niin kovaa, tuli nätisti nukkumaan mun viereen ja oli jossain vaiheessa taas siirtynyt lattialle.