Keskiviikkona 19.6. oli vuorossa Raikun toiset vepetreenit. Jatkettiin siitä mihin jäätiin viimeksi eli köyden hakemista rantavedestä. Rai haki pari ensimmäistä heittoa hyvin niin otettiin seuraavat pätkät veneen kanssa. Appari meni veneeseen ja innosti Raikua köydellä ja mä lähetin Rain hakemaan köyttä. Ei otettu vielä veneen vetoa yhtään, koska virtaus oli sen verran kova. Rai haki köyden tosi hienosti, mutta pudotti sen suusta sillä hetkellä kun tassut ylsivät pohjaan (ja ravisteli itseään). Pitää harjoitella tuota erikseen, koska mieluummin mä otan palautuksen suoraan käteen.
Toisella kierroksella otettiin taas uusi asia eli hukkuva. Raiku leikki ensin maalla hukkuvan ja patukan kanssa ja jäi sen jälkeen odottamaan mun viereen kun hukkuva soudettiin pienen matkan päähän (niin että pystyi roiskimaan kunnolla ja että Rai joutui uimaan). Ensimmäisellä kerralla Rai lähti hyvin, ui hukkuvalle mutta ei ottanut kunnon otetta patukasta vaan palasi mun luokse. Toisella kerralla sama, mutta nyt hukkuva piti patukasta kiinni vain sormenpäällä. Rai otti paremmin kiinni, ei hätkähtänyt pientä painoa vaan veti hukkuvan rantaan. Hukkuva oli tällä kertaa nuori tyttö (kevyt), joka auttoi Raikua vielä käyttämällä uimisessa apuna toista kättä. Hyvä aloitus siis! Railla oli kyllä ihana motivaatio sännätä hakemaan hukkuvaa, steppasi ja piippasi rannalla. Myöhemmin lisätään taas kaunis odottaminen, mutta nyt tähdätään siihen että se haluaa irrota musta veteen.
Kolmannella kerralla oli tarkoitus ottaa jotain pientä hauskaa loppuun. Päädyin sitten veneestä hyppyyn, koska se onnistui viimeksi niin hyvin. No, nyt Rai iski nelitassulukon päälle eikä millään halunnut hypätä :D Pitkään se roikkui laidalla etutassut hipoen vettä, mutta ei vaan uskaltanut. Ja oli sen verran hyvä pito tassuissa ettei edes pieni veneen nytkyminen saanut sitä putoamaan, fyysisestihän koiraa ei tietenkään olisi pakotettu alas. Erilaisten houkuttelujen jälkeen (leluja, nameja, pois juoksemista, kutsuja...) Rai lopulta tipahti veteen, se jäi näkemättä oliko se vahinko vai ei ;) Rai sai vielä superpalkan kun ui rantaan ja sai hakea pari kertaa pallon vedestä.
Raikulla oli tosi tylsä viikko Tira-episodin takia. Hienosti se jaksoi silti käyttäytyä, vaikka leikkiminen, treenaaminen ja lenkit jäivät olemattomiksi. Samalla mun motivaatio ehti karata johonkin tuntemattomaan paikkaan niin treenien peruuttaminen ei edes tuntunut pahalta. Josko se innostus löytyisi taas.
Tira on toipunut leikkauksesta todella hyvin. Yöt se on viettänyt tiiviisti mun kyljessä kiinni ja pusertunut niin lähelle kun on päässyt, pieni sylikoira ♥ Ruoka maistuu entiseen tahtiin ja pientä painimisen yritystä Raikun kanssa on näkynyt. Pari kertaa on saanut mennä itse väliin kun tytöt meinaavat riehaantua liikaa tai Tira yrittää rynniä ulos, haava ei siis tunnu vaivaavan. Tira sai alkuviikosta uuden kaulurin ja on ollut paljon rauhallisempi se päässä. Näyttää ihan pieneltä pullaberniltä kun nukahtaa pää pystyyn kaulurin kanssa ja naama kurtistuu ylimääräisen nahan ja karvan takia :D
Kuvia ei ole vielä tiedossa, koska en ole omalla koneella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti