Sivut

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viikonlopun treenit kerrankin samassa postauksessa. Tosiharrastaja ei tietenkään jätä treenejä väliin mistään syystä eli mä raahauduin paikalle hoitokoiran kämpiltä.

Lauantaina menin paikalle vähän aikaisemmin ennen agitreenejä. Kävin nappaamassa Raikun Lauran autosta ja suunnattiin lämppälenkille ja vähän leikkimään. Sain jo parit iloiset aussiepomput kun otin Rain ulos, oli silläkin ehkä vähän ollut ikävä, vaikka veikkaan Hopun leikittäneen sitä niin paljon ettei se juurikaan ehtinyt ajatella kotia ;) Kentällä vedettiin vähän lelua yhdessä ja otettiin ihan sivullaoloa ja askeleiden yrityksiä. Piru kun se lähtee etenemään niin nopeasti ettei ehdi edes huomata mun jääneen kolme askelta sen taakse. En jaksanut alkaa hiomaan seuraamista kun koko pointti oli pitää yhdessä hauskaa. Palkkasin parista hyvästä askeleesta ja annoin sen olla. Otettiin vielä pallon kanssa maahanmenoa ja luoksetuloa. Maahanmenot olivat hyviä! Ei ole ollut tarkoitus, mutta pikkuhiljaa alkaa näkyä jo luoksetulon stoppia/liikkeestä maahanmenon raakaversiota. Varsinaisissa luoksetuloissa palkkasin vauhdista eli viskasin pallon mun taakse kun Rai oli parin metrin päässä. Hieno tyttö, malttoi jopa istua paikoillaan ja odottaa kutsua.

Agitreenien teemana oli tiukat käännökset á la Marcus Topps. Koutsi oli käynyt Toppsin koulutuksessa ja pennut pääsivät tietysti testaamaan taitojaan. Hienoa, kun ne meidänkin tavoitteet ovat vain siellä MM-kullassa ;) Alkutreenit harjoiteltiin tiukkaa itsensä ympäri pyörähtämistä sekä oikealla että vasemmalla puolella. Raiku osaa pyöriä lähinnä mun edessä ja ensimmäiset kerrat olivat vähän sitä hakemista, että voiko sinne vasemmalle/oikealle kääntyä perusasennosta vai ei. Mä olisin tietysti voinut auttaa sitä tarjoamalla loivempaa kierrosta, mutta kun koira osaa pyöriä niin mitä turhaa :D Näppärästi se kyllä lähti kääntymään, mutta varsinkin oikealle päin se peppu unohtui välillä matkan varrelle. Aika tyytyväinen voin kuitenkin olla!

Kakkosvaihe oli tehdä tiukkaa käännöstä siivekkeen ympäri niin, että koiran puoleisella kädellä piti remmistä kiinni ja namikädellä veti koiran ympäri. Ohjaajan lahjakkuus pääsi taas oikeuksiinsa, kun piti pelata parin käden, jalkojen, rintamasuunnan ja vielä sen pennun kanssa. No kyllähän se meni parin toiston jälkeen ihan hyvin, kun sai sitä rutiinia. Kokeilin vielä lelupalkkaa, mutta vasemmalle päin se ei toiminut niin hyvin. Ehkä pitää suosiolla rakentaa sitä tarkkuutta nameilla ja vauhtia leluilla, helpottaisi ainakin mua.

Käännösten jälkeen Raikku pääsi kepittelemään. Ensimmäistä kertaa oli käytössä kuusi keppiä ja se näkyi pienenä hidastamisena lopussa. Viimeisillä kerroilla tarjosi jo minimaalisesti keppiväliin pujahtamista joten eiköhän sekin sieltä lähde onnistumaan. Vauhtiakin rupesi löytymään enemmän, kun tottui kuuteen keppiin.

Vähän pidemmän tauon jälkeen Rai teki kontakteja ja putkea. Kontaktit menivät aika nätisti, tarjoaa kovasti kiipeämistä ja malttaa jäädä odottamaan. Pari kertaa veti kuitenkin yli kun keskittyi muuhun/oli liikaa intoa eikä saanut peppuaan mukaan. Ja niin, ei siis juossut kontaktipinnalta yli vaan pomppasi puomin sivusta samantien alas ja häsläsi.
   Putki oli musta ja aika lyhyenä suorana, tarkoituksena oli ottaa lähinnä eri lähetyskulmia. Toisesta suunnasta meni oikein hyvin, mutta kun kokeilin toiselta puolelta puolipimeää (loistava termi!) kulmaa niin Raiku veti täysillä ohi, kiersi putken toiseen päähän ja meni sieltä. Mikä ongelmanratkaisukyky ;) Aika rupesi loppumaan niin otin vain pari helppoa lähetystä siihen vaikeampaan päähän niin saatiin sitäkin iskostettua pienen aivoihin.

Treenien jälkeen Raiku pääsi taas painimaan Pihkan ja Hopun kanssa. Mä tein julman hylkäyksen ja lähdin kesken leikkien jatkamaan omia juttuja. Kyllä tuo pari kertaa haukahti mun perään, mutta loppujen lopuksi lähti aika kiltisti Lauran mukaan. Tai niin mä oletan :D

Sunnuntaina Tiran agissa oli seuraavan näköinen rata:


Tira oli tänään ensimmäisenä suoritusvuorossa. Mä olisin tarvinnut ne ylimääräiset kymmenen minuuttia suunnitelman hiomiseen, koska nyt tuntui siltä että huidoin vain johonkin päin ja toivoin parasta. Oma fiilis ei siis ollut mikään erityisen hyvä, mutta koira toimi. Eikä ole mikään yllätys, että radan ainoat ongelmakohdat olivat taas kepit ja putket. Kepit olivat hiiiitaat ja ennen putkea normaalit stopit ja onko-pakko pohdinta. Kepeille saatiin lisää vauhtia ihan vain jatkuvalla kehumisella ja tsemppauksella ja putket... Stoppailivat. Se on oikeastaan päivästä, putken kulmasta, mun ohjauksesta tai hiekanjyvien oikeasta asennosta riippuvaa meneekö Tira sinne putkeen sujuvasti vai ei.

Treenien ehdoton kohokohta oli 1-4 väli, koska aidat sujuivat just niin kun halusin ja ensimmäisellä kerralla tehty hätäinen takaaleikkaus puomille osoittautui juuri oikeaksi valinnaksi. Toimi jopa niin hyvin, että tehtiin se kaikilla kerroilla ja aina yhtä hyvin. Mä arastelen takaaleikkauksia, koska Tiran esteiden hakeminen on vielä aika huteraa ja se keskittyy aika paljon siihen missä mä liikun (jos jään jälkeen niin ou nou, jos menen paljon edelle niin täysillä perään). Niin, eikä harjoitella niitä kauhean usein :D

Päivän pahin virhe oli ottaa rata kolmannen kerran ihan loppuun. Väliaikaa tuli ihan liikaa, mentiin liian kiireellä eikä mun pää ehtinyt yhtään mukaan. Tehtiin ihan typeriä virheitä, mm. kymppiaidan kiertäminen koska hätäilin jne. Tästä oppi taas jotain.

Jäätiin vielä puoleksi tunniksi tokoilemaan kun kummallakin oli vähän fiilistä jäljellä. Tira teki hienoa seuraamista, jääviä ja vähän rallyjuttuja. Seuraaminen oli oikeasti hauskaa. Jos vähän nipottaa niin joo, pari kertaa oli vähän vinossa ja edisti, mutta meillä oli hauskaa. Jäävät (maahanmeno ja seisominen) olivat hyviä: seuraaminen nättiä ja stopit nopeita. Erotteli myös hyvin kumpaa oltiin tekemässä. Rallyjutuista otettiin lähinnä puolenvaihtoja ja saksalaista täyskäännöstä. Otin käyttöön käskyn, joka yksinkertaisesti tarkoittaa "kierrä minut". Saksalaiset onnistuivat hyvin parin toiston jälkeen ja muut rallyjutut (valkovuokko ja tulppaani, voi apua noita nimiä..) pienen vääntelyn ja käsiapujen jälkeen tosi nätisti. Pitäisi miettiä yleisesti noita käskyjä mitä rupeaa käyttämään, eri puolenvaihdoille omia vai miten?

Sunnuntai-treenit vielä lyhyesti: mulla ja Tiralla oli ihanaa laatuaikaa.

Illalla haettiin Raikku kotiin. Hoidossa Raikku oli ilmeisesti ollut oma hurmaava itsensä. Ei sieltä ainakaan mitään ihan täystyrmäystä tullut pennusta ;) Muutaman päivän painileikit Hopun kanssa olivat kyllä tehneet tehtävänsä ja Rai nukahti kotona aika nopeasti. Ei sitä taas tajunnut miten ikävä oli ollut kumpaakin koiraa ennen kuin katsottiin illalla kaikki kolme yhdessa telkkaria ja tytöt nukkuivat sängyllä vierekkäin mun halittavina. Kaikki palaset olivat taas kohdallaan :)

Kännykästä löytyi tyttöjen yhteistorkkukuvia. Ihan älyttömän huonoja, mutta mallit ovat niin nätisti :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti