Tira ja Raiku

Sunnuntaina keräsin lisää agimotivaatiota ATD:n järjestämien kisojen työntekijänä. Olipa hauska päivä ja päälle kuusi tuntia meni älyttömän nopeasti. Raikukin pääsi haistelemaan kisafiilistä, kun hain sen hetkeksi sisälle. Halusin katsoa mitä se tykkää uudesta hallista (Purina), kisaäänistä (kuulutukset, pilli, haukkuminen) ja pienestä tungoksesta. Ei ollut mikään yllätys ettei Raiku reagoinut mitenkään. Silloin kun se ei tarjonnut sivullaoloa ja kontaktia, se yritti hivuttautua vieraiden ihmisten ja koirien lähelle ja pomppia syliin :D

Jatkettiin kisoista suoraan omien koirien treeneihin. Tänään se ongelma olin minä ja meidän koutsi sai potkia muhun vauhtia ihan kunnolla.

Ensimmäinen rata

Mulla ei ole mitään hyvää selitystä ensimmäiselle räpellykselle. Kait se oli väsymystä tai jotain, mutta mä olin ihan muissa maailmoissa ja kävelin ensimmäiset 2,5 estettä. Onneksi meidät stopattiin ja sain ensimmäisen potkun, että yritä edes. Toinen kerta oli parempi, mutta kolmas jo ihan loistava. Viilattiin siinä välissä putkea ja mä harjoittelin kehumaan Tiraa vieläkin innostuneemmin. Vähän vaikeaa, kun en halua höpöttää sille koko aikaa liikkeessä jotain, mutta kyllä mä jonkinnäköisiä hengästyneitä yliääniä sain aikaiseksi :D Erityisen tyytyväinen olen 6-11 väliin, koska Tira teki kauniit takaakierrot (paitsi kerran veti väärältä puolelta, mutta se meni mun piikkiin) ja pysyi kasassa, vaikka heitin ennen puomia älyttömän hätäisen valssin. Ennen Tira olisi varmaan vetänyt musta täysillä ohi, mutta nyt se teki hienon tiukan mutkan ja pysyi oikealla puolella ja suuntasi taas puomille reippaasti. Kontakteista sen verran, että en edes yrittänyt pysäyttää sitä. Varmistin vain, että Tira juoksee loppuun asti ja jatkoin suoraan siitä.

Kakkosrataa käytiin läpi toisella puolella hallia enemmän itsenäisesti.

Toinen rata

Pätkä oli tosi yksinkertainen, mutta siinä oli pari jippoa. Alku oli kaikkein mielenkiintoisin ja tietysti kokeiltiin annetuista vaihtoehdoista Tiran kanssa sitä vaikeampaa. Kutsuin Tiran 1 ja 2 aitojen välistä ja kun Tira oli hyppäämässä kakkosta, leikkasin sen takaa ja siirryin putkeen päin. Pari ensimmäistä kertaa Tira teki ylimääräisen pyörähdyksen ennen putkea kun hävitti mut, mutta viimeisellä kerralla saatiin kaunis suora linja putkeen.
    Toinen kohta oli viimeinen putki. Sen kohdalla piti itse kiihdyttää ja ohjata viimeinen aita toiselta puolelta. Luulin tämän olevan ongelma, mutta ehdin aina just ja just Tiran edelle ja sain sen oikein. Jeij Tipu :)

Tira oli kyllä ihan mahtava! Silmät loistivat, juoksi aina täysillä ja siirtymät radalle ja sieltä pois se teki kaunista seuraamista ihan oma-aloitteisesti. Huipputyttö ♥

Tiran kanssa oli hyvä lopetella agiin ja hakea taas Raikku tokovuorolle. Otettiin alkuun paikalla istuminen, koska siinä oli ollut ongelmia. Nyt Raiku pysyi hyvin ja istui tosi ryhdikkäästi. Pari kertaa vilkaisi sivulle muutaman metrin päässä agirataa suorittavaa koiraa, mutta ei edes yrittänyt lähteä. Istumisen jälkeen otin parilla palkkauksella paikalla makaamisen ja sekin oli hyvä. Kun saa vielä vähän lisää varmuutta niin pitää vaihdella enemmän istumisen ja maahanmenon järjestystä. Varmaan yrittää valua helpommin maahan, jos makaaminen on ollut aikaisemmin.

Tokojutuista otettiin pitkästä aikaa merkkiä. Tässäkin tarjosi heti maahanmenoa kun olin saanut vietyä Rain merkin taakse. Keskityin palkkaamaan lähinnä siitä merkin takana pysymisestä ja seisomisen kestosta, muutaman toiston jälkeen oli hieno. Rupesi myös tarjoamaan itse merkin kiertämistä, mutta haluan hioa vielä vähän aikaa sitä paikan varmuutta ennen kuin yritän edes lähettää sitä.

Väliin pari eteenlähetystä pupulle. Rai on alkanut nätisti kohdistamaan katsetta käskystä etupalkalle ja lähti hyvin käskystä.

Hyödynnettiin loppuaika agiesteitä, koska alkeiskurssilaisia oli niin vähän paikalla. Ihan vain erilaisia putkilähetyksiä, aita+putkiyhdistelmiä ja kontakteja. Raikku oli kyllä hauska kontakteilla: olin ottanut sillä ihan alkuun pari kertaa puomin alastuloa kun se oli niin sopivasti siinä vieressä. Myöhemmin puomista oli irroitettu sivut alkeiskurssilaisten kontaktitreenejä varten ja Raiku hengaili hallin sivussa vapaana. Vilkaisin vähän mitä se meinaa ja kun neiti bongasi kontaktipinnan maan tasalta niin se sinkosi suoraan sinne ja jäi katsomaan missä palkka viipyy. Kun pentu noin kovasti halusi niin keskityttiin lähinnä siinä pinnalla pysymiseen. Rai on tässä kotona jo aika taitava: ei lähde mun hämäyspuhumiseen mukaan ja kestää mun liikkumista. Satuin katsomaan jossain vaiheessa hallin toiseen päähän alkeiskurssilaisia ja näin miten pari katsoi meitä vähän ihmeissään. No näyttihän se varmaan typerältä kun pentu seisoi kontaktilla ja mä juoksin sitä ympäri ja aina välillä pysähdyin ja höpötin koiralle jotain. Raikku oli kyllä hyvä: kerran taisi lähteä mun liikkeen mukana ja pari kertaa kun sanoin sille jotain tietyllä äänensävyllä. Kun ottaa huomioon kuinka monta minuuttia se seisoi kontaktilla aina kerrallaan, oli suoritus varsin taitava. Karkaamisen jälkeen tarjosi myös aina kontaktille palaamista itse.

Päivän paras hetki oli se, kun pääsi kotiin lepäämään ja väsyneet koirat kiipesivät mun viereen nukkumaan. Kyllä se omien jalkojen särkeminen unohtui heti, kun katsoi koirien tyytyväisiä ilmeitä :)