Ennen pentujen tapaamista otin kuitenkin Raille pellolla muutaman esinetreenin. Ensimmäisellä pudotin lelun Rain huomaamatta ja mentiin yhdessä n. 20 metrin päähän. Eihän raasu tajunnut yhtään mitä ollaan tekemässä, varsinkin kun käytin epävirallista käskyä (millä yleensä noukkii leluja suuhun). Jätin Rain istumaan paikoilleen ja kävin näyttämässä lelua, heitin sitä vielä vähän ilmaan ennen kuin palasin koiran luokse. Nyt lähti ja lujaa, mutta kuten arvasin etukäteen niin suunnisti lelun ohi (ei huomannut sitä) takaviistoon repun luokse. Ei edes tökkinyt reppua vaan kääntyi katsomaan mua josko neuvoisin. Tuijotettiin vähän aikaa toisiamme kunnes Rai iski nokan taas maahan, lähti juoksemaan takaisin päin ja just kun oli lelun kohdalla niin haistoi sen. Ja hurrjaa vauhtia lelu suussa takaisin.
Toisella kerralla jätin taas Rain istumaan, kiersin loivaa kaarrosta n. 15 metriä eteenpäin, heitin lelun samalle linjalle mitä Rai oli ja palasin koiran luokse lähettämään. Rai lähti ihan suoraan lelua kohti ja toi sen ripeällä vauhdilla takaisin, jes! Pointtina oli siis se, ettei se lähtenyt seuraamaan mun jälkiä vaan eteni ns. paljasta aluetta ihan suoraan.
Tehtiin pentujen kanssa päälle tunnin rellestysretki. Rai oli vähän possu: hidasteli pari kertaa mun käskyjen tottelemista ja oli muutenkin vähän ärsyttävä. Tästä se alkaa :P
 |
| Awa |
Lenkin jälkeen leikittiin vielä vähän aikaa esineillä ja tehtiin jälki, oikein kunnolla väsytystä loppupäivää varten ;) Esineissä keskityin taas maaston vaikeuteen, mutta treenit olivat sittenkin aika helpot. Ensimmäisellä kerralla jätin lelun Rain nähden pieneen ryteikkömetsään kuusen taakse. Haastavaa siinä oli se, että luulin Raille olevan vaikeaa edetä risujen ja oksien läpi lelulle. Lähinnä halusin saada sitä varmuutta etenemiseen, vaikka tiellä olisikin esteitä joista pitää puskea läpi tai kiertää. No, pentu lähti ripeästi ja pomppi kaikkien "vaikeiden" kohtien yli, osasi hidastaa vauhtia siinä vaiheessa kun tallottu alue loppui ja löysi lelun aika helposti puun takaa. Pöh :)
Toinen lähetys oli pitkään heinikkoon ja niin, ettei Rai nähnyt esineen piilotusta. Eteni taas hyvin, taisi vetää muutaman metrin liian pitkäksi ja löysi lelun pienen kaarroksen jälkeen. Huipputyttö!
Palautukset olivat mun luokse, mutta se voisi tuoda niitä vielä enemmän käteen. Nyt jää vähän pyörimään siihen lähelle eikä tuo ihan mulle asti.
 |
| Kuvatodiste Rain pusuhyökkäyksestä! |
Ja lopuksi jälki, pituutta 170 askelta, neljä purkkia, maasto heinikkopeltoa ja satunnaisesti namittomia pätkiä. Nyt näytti jo siltä mistä tykkään. En tiedä nipotanko taas turhasta tuon tarkkuuden kanssa, mutta nyt Rai tarkisti aika nätisti askeleet, ei rynninyt kuin muutaman kerran ja kulki nätisti nokka maassa. Ja potku ohjaajalle, että vaikeuta lisää. Rai kestää selvästi namittomia pätkiä enemmänkin, koska nytkin ohitti muutamia namiaskeleita vaikka vauhti oli suht rauhallinen. Jotenkin mun pää jumittaa, koska en halua palata siihen remmi kireänä jäljestykseen. Nyt annoin Rain ohittaa ne muutamat namitetut askeleet, koska se tarkisti pääasiassa kaikki hyvin ja sen päämäärä oli kuitenkin päästä etenemään jäljellä. Purkit olivat taas vähän heikkoja, vaikkakin kolmannelle tullessa sanoin sieltä remmin mitan päästä maahanmenokäskyn ja pienen nuuhkutuksen jälkeen tuo totteli. Ehkä se tulee sieltä?! Loppupalkalla ja -kehuilla Raikun häntä lähti viuhtomaan puolelta toiselle ja se olisi kovasti halunnut jatkaa. Pituus on toistaiseksi ihan hyvä, ehkä sitä voisi venyttää jo sinne 200 askeleeseen, mutta mikä kiire nyt taas on ;)
 |
| Rai ja Awa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti