Putkella otettiin eri sisäänmenokulmia. Aloitin parilla takaaleikkauksella ja siirryttiin siitä pimeään putkikulmaan päin. Päästiin jo aika hyvään kulmaan muutamalla treenillä ja Raiku haki aina oikean pään eikä epäröinyt edetä. Hieno!
Kontekteilla Rai oli hyvä. Hirveä hinku Aalle, haki hyvän paikan, tarjosi nenäkosketusta, pysyi paikoillaan ja lähti ekalla vapautuksella. Tosin vikalla kerralla jäi jostain syystä jumittamaan ja tökki vain nokallaan maata, vaikka olin vapauttanut jo pari kertaa. Pöhkö.
Suora (aita, rengas, aita) meni ihan hyvin, Rai irtoaa hyvin. Pari kertaa varasti ja kerran kurvasi takaisin kesken etenemisen kun sain äänihuuleni toimintaan (eli karjaisin). Ei ottanut häiriötä mun liikkeestä eikä siitä, että jäin seisomaan paikoilleni.
Kepeillä teemana oli erilaiset kulmat + itsenäisyys. Käytettiin ensimmäistä kertaa kahta namialustaa, toinen suunnilleen kolmannen kepin kohdalla ja toinen normaalisti keppien jälkeen. Raiku tajusi aika nopeasti kakkosnamialustan idean ja ehdittiin tehdä aika monta eri variaatiota, myös yhdistettynä yhteen hyppyyn. Olin erityisen ylpeä Raikkiksesta kun saatiin Raikulle vaikea kulma onnistumaan pienen pyörähdyksen jälkeen. En jaksa piirtää kuvaa, mutta huonolla selityksellä: koira odotti aidan takana suoraan keppien sisäänmenoa vastapäätä. Mä kutsuin Rain aika läheltä keppejä ja jatkoin suoraan keppien vasemmalle puolelle ja sillä välin Raiku oli keppien aloituksessa, hotkaisi namin ja jatkoi keppejä. Ekalla kerralla Rai pyörähti ympäri ja ponkaisi mun perään, mutta toisella yrityksellä se tajusi idean. Jeij.
Radanpätkä meni ihan onnettomasti :D Se oli ihan yksinkertainen, U:n muotoinen aita, rengas, aita, aita, suora putki, aita -pätkä, mutta Raiku veti vähän ranttaliksi. Ensinnäkin se varasti, toisekseen se juoksi ekan suoran pätkän jälkeen aina mun jalkoihin ja kolmannekseen se ei meinannut irrota mun kädestä putken jälkeen vikalle aidalle.
Varasteluun puututtiin ihan kunnolla. Jätin Raikun istumaan ja Juha jäi vahtimaan Raikun viereen. Junnu on vaan sen verran agi-intoinen, että ei meinannut uskoa kieltoja :P Ei uskonut ärähdystä, ei uskonut remmin paiskaamista jalkoihin (ei tietenkään osunut koiraan), vasta hihnan laittaminen kaulaan ja pieni nyppäisy varastettaessa auttoi. Sain ohjeeksi opetella ärähtämään tuolle kunnolla :P Raiku on siitä mukava ettei se ota liikaa itseensä mun mutinoita tai välitä siitä, jos mä käyttäydyn oudosti (jännitän, hermostun, olen epävarma jne.), mutta tuo oli jo aika piruilua. Ja sehän ei meinannut uskoa kumpaakaan meistä. Saatiin homma kuitenkin toimimaan ettei Rai lopussa lähtenyt enää mukaan mun liikeärsykkeisiin. Toki fiksuna se tajusi pian mistä saa kehuja (paikalla pysyminen). Sillä on vaan valtava imu radalle niin pakko vetää tiukkaa linjaa tästä eteenpäin. Huomasin kyllä itsekin miten vaikeaa oli samaan aikaan miettiä lähtöä ja sitä aikooko koira varastaa. En halua tottua tuohon :P
Irtoamissuora oli Raikulle helppo, se tuli nätisti aidat ja renkaan, mutta juuri ennen käännöstä se tunki liian lähelle mua eikä hahmottanut kunnolla aitaa siellä etuviistossa. Mun olisi tietysti pitänyt olla lähempänä sitä käännöksen aitaa, mutta enpä ollut :P Putkeen Raiku haki hyvin, mutta vikan aidan taakse oli taas vaikeaa suunnata. Jätin sille pari kertaa patukan loppupalkaksi, mutta silti tällä kertaa mun luokse pomppaaminen oli parempi palkka. Raikkis...
Kotimatkalla oli vähän väsynyt junnu ja ohjaaja. Raiku on kyllä niin symppis kun se kuikuilee bussissa jokaisen pysähdyskilahduksen jälkeen mitä mä teen, ollaanko nousemassa vai ei. Höpsö ♥
 |
| Pusukuono ♥ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti