Sivut

lauantai 27. syyskuuta 2014

Rallya Veikkolassa

Syksy on rallya täynnä! Viikko sitten kisailtiin Forssassa, tänään vähän lähempänä Veikkolassa aussieyhdistyksen rallymestaruuskokeessa.

Aamu alkoi vähän turhan aikaisin. Vietettiin edellinen ilta äidin luona ja kotiuduttiin Rain ja siskon auton kanssa vasta kahdentoista jälkeen. Kuudelta hyppäsin ylös sängystä ihan paniikissa, että myöhästyn töistä. Juu ei. Pari tuntia katkonaista unta lisää ja uusi yritys.

En ehtinyt jännittämään koetta oikeastaan ennen kuin vasta Kirkkonummen puolella. Kun on laina-autojen varassa niin liikkuminen on pientä säätämistä: nytkin ajettiin ensin Helsingin Punavuoreen viemään sisko kotiin, sieltä seikkailtiin vielä Länsiväylän, kehä 2:n ja Turunväylän kautta Veikkolaan. Muuten ihan helppoa ja kivaa, mutta se keskustassa ajaminen... Ai kamala miten inhoan, pelkään ja kammoan! Onneksi mukana oli pieni cityauto jolla kurvailla ja selvittiin hengissä! Huomenna pitäisi palauttaa auto samaan paikkaan... :P

Jyrsis ♥

Koepaikalla ei kauaa ehtinyt jännäillä, kun törmäili niin paljon tuttuihin joiden kanssa höpötellä. Oltiin niin ajoissa paikalla, että ehdittiin tehdä vielä Lauran, Nesmun ja Hopun kanssa päälle 40 minuutin lenkki lähistöllä. Silti jäi aikaa odotella ennen rataantutustumista, Rai lepäsi autossa ja mä höpöttelin.

Rataantutustumisessa yritin käyttää taas koko ajan hyödyksi, vähän taisi jäädä vartti kuitenkin vajaaksi. Oltiin jo kolmantena vuorossa eli tuli kiire hakea ja valmistella koira. Ennen rataantutustumista olin jo kävelyttänyt Rain ja tehtiin muutama seisominen, käännös ja pyörähdys parkkipaikalla. Juuri ennen meidän vuoroa palkkasin sitä muutamasta seuraamispätkästä, jätettiin yhdessä reppu hallin ulkopuolelle ja vielä hallissa sisällä puolikas lihapulla ja koira maahan lepäämään samalla kun mä heitin kenkiä pois jalasta (keinonurtsille ei saanut mennä ulkokengillä).

Päksy oli ihan kivasti mukana, mitä nyt seurasi jo ulkona tavallista löysemmin. Siirtymä kehään oli tarpeeksi hyvä, Rai vähän kipitti edellä muttei ainakaan vetänyt mitä yleensä tekee. ;) Tuomarilla ja sihteerillä oli kirjoittaminen vähän kesken niin puuhailtiin omia juttuja ennen kyltille asettumista, siinäkin taisin vielä hihnan irroittamisen jälkeen korjata perusasennon.


Liikkeelle lähtö oli löysä. Ai että. Olin rytmittänyt rataantutustumisessa omat askeleet ensimmäistä kylttiä varten (askel oikealle) ja huonon alun takia en saanut omaa liikettä kohdalleen. Mentiin vähän haparoiden, mutta mentiin kuitenkin.

Spiraalissa Rai jäi taas jälkeen, tuntui että sain odotella sitä lopussa kamalasti.

Askeleissa koira havahtui taas hereille, mitä nyt edisti ja nyki perusasennot.

Hyppy oli paha! Koira piti lähettää hirveästi sivuun ja heti edessä odotti pujottelu ja tötteröt. Rai lähti hyppäämään hyvin, mutta veti todella pitkäksi ja kiljaisin sen pois tötteröiltä.

Pujottelussa Raikkis kurkki kauheasti kehän ulkopuolelle, kehänauhan raja meni ihan pujottelun vieressä ja kiljua kimitin RaRan siitä ohi. Koira kuitenkin tsemppasi!

Asennot (maahan, istu) oli mun mielestä ihan vinoja. Hidas kävely oli yllättävän hyvä, siihen nähden miten vähän tehdään sitä!

Saksalainen kelpasi kyllä, samaten käännökset!

Pyörähdyksestä lähti sitten -4 pistettä (-1 ov, -3 tvä). Ensimmäisellä käskyllä Rai käänsi lähinnä yläkroppaa, toisella käskyllä kiepsahti kunnolla. Siinä vaiheessa oltiin menty mun mielestä jo vähän kyltistä ohi ja yritin laskea päässä kannattaako uusia. En jaksanut eikä olisi kannattanutkaan. :P

Maalista poistuttiin taas semihallitusti. Rai sai pienet taput ja kehut, mutta joutui odottamaan palkkaansa vielä kun mun piti pukea kengät päälle. :D Ulkona sai taas juosta repulle, josta kaivettiin vähän ruokaa ja pallo!

(Matkalla autolle tehtiin pyörähdystä. Kolmannella kerralla arvon koira pyörähti ekalla käskyllä ja sai palkaksi pallon. :P)


Meidän suorituksen jälkeen mulla oli huono fiilis. Mun mielestä meni huonosti, epäilin jo saadaanko edes tarpeeksi pisteitä kasaan. No pisteitä tuli ja meidän menoa kehuttiin useammalta taholta, mutta. En tiedä tehtiinkö Raikun kanssa yhdessä töitä, ei ainakaan samalla fiiliksellä mitä viikko sitten. Videolta katsottuna ei se haahuillut niin paljoa mitä luulin tai seurannut niiin kaukana, oikeastaan se ei ollut hassumman näköistä. Silti jotain jäi mun mielestä puuttumaan. :P

Nyt pidetään pieni kisatauko ja pohditaan asioita. En tiedä onko ongelma enemmän mun pään sisällä vai missä. ;) Treenien videointi voisi palata taas ohjelmalistalle.

Kun tuli lueteltua kaikki epäonnistuneet asiat niin listataan vielä ne plussatkin:
+ Raikun kanssa on maailman parasta tehdä töitä. Vaikka ei ollut meidän paras päivä, onnistuttiin edes jollain tasolla.
+ Luotto koiraan kasvaa jokaisen kokeen myötä.
+ Ei samoja ongelmia mitä viime kokeessa eli nuuhkuttelua. Mun mielestä koira teki myös käännökset paremmin!
+ Luotin siihen, että "istu - seiso - kierrä koira" onnistuu. Ja se onnistui, taas!
+ Raiku ei ainakaan näyttänyt reagoivan mun jännäämiseen, oli oma iloinen itsensä.
+ Päksy suostui pitämään ruusuketta suussaan. ;)
+ Se on edelleen mitä rennointa matkaseuraa. Chillasi tauot ja muuten mentiin raikunopeudella.
+ Radan jälkeen mun kanssa haliminen kelpasi ihan yhtä hyvin kuin palloleikki. Voihan sylikoira. ♥

Oli kyllä mukava päivä ja fiilis parani mitä enemmän ehti purkaa omaa suoritustaan. Oli ihana nähdä tuttuja, halia Päksyn Nova-veljeä ja syödä (!) oman vuoron jälkeen. Kyllä tämä tästä. :)

Raiku ja minä siis tänään Veikkolassa AVO 96/100 pistettä, sijoitus 2/22 ja Australianpaimenkoirat ry:n rallytokomestari avoimessa luokassa. Oli tiukka kilpailu, koska Rai oli ainoa aussie avossa... Ollaan silti hyvin ylpeitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti