Sivut

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tiistaina 5.2. tokossa tehtiin seuraamista, hyppyä ja liikkeestä istumista. Tehtiin ehkä jotain muutakin (tai muilla kerroilla näitä juttuja), mutta en muista enää tarkasti.

Seuraamisessa tehtiin pareittain pidempää pätkää. Kehuin Raikua ihan reilusti muutamien askeleiden jälkeen, mutta olisin itse voinut olla vielä parempi. Rai edisti tosi herkästi ja heti kun pistin käden taskuun kaivaakseni nameja, Raiku teki viisi loikkaa taskua päin ja oli ihan supertyytyväinen. Hyppiminen vaikeuttaa vähän palkkausta, koska yritän palkata vain silloin kun etutassut pysyvät maassa. Eli ei ikinä :D Voisi lisätä jonkinlaisen namitaskusiedätyksen to do-listalle?

Istumista harjoiteltiin samalla idella mitä muitakin jääviä eli ensin sitä käskyä ja lopulta pienestä liikkeestä. Rai osaa istua ihan kiitettävän hyvin, annan vielä reilun avun mun vasemmalla jalalla (askellus) ja näin varmistelen, mutta voisi alkaa vähitellen häivyttämään sitä pois. Raiku malttaa myös jäädä istumaan paikoilleen, vaikka jatkan liikettä muutaman askeleen eteenpäin.

Hyppy meni samalla kaavalla mitä aikaisemminkin. Raiku oli tosin rasittava, kun se katseli muiden suorituksia. Jos sen antoi tuijotella esteelle, se rupesi piipaamaan ja nykimään hyppyä ja namialustaa kohti. Ihana minäminäminä-asenne...


Perjantaina 8.2. käytiin omatoimitokoilemassa Kompassin tiloissa. Treeniseurana meillä oli toinen aussie, sheltti ja bortsu. Tehtiin Raikun kanssa paikallamakuuta, seuraamista, maahanmenoa ja rauhoittumista.

Paikallamakuussa Raiku oli nätisti eikä ottanut häiriötä kummallakin puolella olleista uusista koirista. Vaihtelin palkkausaikaa ja etäisyyttä, loppua kohden Rai valui vähän lonkka-asentoon.

Seuraaminen/perusasento oli ihan hyvännäköistä. Vähän meinasi pää kääntyillä muiden perään, erityisesti kun vieressä tehtiin noutoa ja hyppyä, mutta tosi hyvin Rai jaksoi tsempata. Maahanmenot olivat aika nopeita, mutta pari kertaa meinasi taas jättää kyynärpäät ylös.

Rauhoittumista otettiin ihan siinä sivussa aina silloin tällöin. Raikun oli vaikea käydä rennosti maahan, jos muilla oli meneillään joku vauhtiliike, mutta kyllä se kävi jotenkuten mun jalkoihin kun istuin itse maahan. Vikoiksi minuuteiksi jätin sen retkottamaan repun viereen ja olin itse kauempana, hyvin malttoi odotella.

Ihan vikaksi tehtiin yhdessä häiriöpaikallamakuuta niin, että jokainen kutsui koiransa vuorotellen pois rivistä. Pysyin ihan Rain edessä, koska se lähtee herkästi muiden liikkeen mukana eikä olla treenattu näitä tilanteita juuri ollenkaan (hups..). Raiku kesti maassa yllättävän hyvin, vasta ihan vikoilla kerroilla se yritti nousta kun käsky/toisen koiran vauhti oli liian houkuttelevaa. Otettiin siihen perään heti pari uutta toistoa, koska toinenkin koira oli reagoinut. Nyt Rai malttoi olla maassa nätisti. Omilla vuoroillaan jätin Raikun istumaan riviin ja kutsuin suunnilleen huoneen puolenvälin jälkeen. Tuli aina hyvin ja nopeasti luokse, mitä nyt ekalla kerralla yritti vauhdista haistella toisen treenaajan tavaroita jotka olivat melkein sen reitillä :D

Pari tuntia myöhemmin oli vuorossa Raikun kakkosagin toinen kerta. Harjoiteltiin pareittain aita + putki + aita-suoraa, pussia, keppejä ja käännöksiä.

Aloitettiin meidän parin kanssa aita/putkitreenistä. Ensin putki + aita yhdistelmää ja kun se onnistui niin pidennettiin matkaa toisen aidan taakse. Raiku osasi irrota, juu. Vaikeaksi tämä meni siinä vaiheessa, kun mun olisi pitänyt olla Raikun kanssa samaan aikaan maalissa. Juu ei onnistunut! Kun painatetaan suoraa niin Raiku on meistä aika ylivoimainen. Mun olisi pitänyt varmaan olla putken ulostulon kohdalla jos olisin halunnut ehtiä sen kanssa samaan aikaan namialustan kohdalle, mutta silloin Rai olisi taas ihan varmasti varastanut. Päädyin siis kipittämään niin lujaa kuin pystyin sen perässä ja aina häviten :D

Pussilla pari piti kangasta ylhäällä kun toinen lähetti koiraansa namialustalle. Raiku osasi kivasti ja saatiin laskettua kangasta aika hyvin.

Kepeillä tehtiin kummaltakin puolelta kolme toistoa. Otin vähän eri kulmista eikä Raiku kiertänyt kertaakaan.

Viimeisenä harjoiteltiin käännöksiä ja Raiku pääsi Juhan mallikoiraksi. Rai loikkasi ensin pari pomppua ylös ("jeejeejee sulla on mun nameja!!") ja keskittyi sen jälkeen hommiin tosi hienosti. Noin nopeasti unohti mun olemassaolon! :D Rai toimi kyllä tosi hienosti, vaikka seisoin melkein vieressä. Periaatteessa sehän osaa suht tiukkoja käännöksiä aidoilla, mutta tuli tuossa hyvää vinkkiä omaan liikkumiseen. Kyllä Rai sitten namien loputtua tuli pomppimaan mun eteen ja oli niiin iloista tyttöä :D Kokeiltiin vielä itse käännöksiä ja osasi Rai myös mun kanssa. Jätettiin jo namialusta esteen takaa pois, koska se oli lähinnä hidaste.


Lauantaina 9.2. pentuaksassa irroteltiin kunnolla. Ensin tehtiin hyppytekniikkaa ja toisessa pätkässä irtoamista. Raikun versio hyppäämisestä oli taas mielenkiintoinen: joko pari aitaa kerrallaan tai sitten täysillä rimoista läpi. Vaihdeltiin rimojen asentoa ja palkka patukasta namikuppiin, mutta intoa oli silti vähän liikaa. Kerran Raiku sitten lähti huonosti, rysäytti kolmen aidan rimoista läpi ja oli vähän hölmistyneen näköinen. Ei mikään ihan tyhmä koira, koska seuraavalla kerralla hyppäsi kaikki nätisti. Tarvittiin vaan vähän isompi kolaus ennen kuin se tajusi. Sen jälkeen tulikin nättejä onnistumisia.

Irtoamispätkällä pointti oli lähettää koira heti, kun se katsoi eteenpäin palkalle. Raikulla ei ollut ongelmia, koska juuri tämän se osaa. Irtosi siis hienosti kolmen aidan taakse eikä paljoa vilkuillut taakse ;)

Keppejä otettiin ekaa kertaa ohjureilla. Otettiin ensimmäisellä kerralla aika läheltä ja tavallista isommalla avulla ja hyvinhän Raiku pujotteli. Tällä kertaa otin enemmän suoraa lähestymistä kepeille kummaltakin puolelta eikä ollut kummempia ongelmia. Pari kertaa meinasi varastaa, kerran varasti oikeasti ja jostain mielenhäiriöstä johtuen tuli pari kertaa käteen kiinni (luuli saavansa paikallaolopalkan?).

Vikana juttuna tehtiin ensimmäistä kertaa kokoinen puomi. Puomilla oli tasaisin väliajoin nameja ja ihan nätisti tuo kulki nokka maassa. Alastulolle pysähtymiset olivat ihan ok, tietysti varmistelin aika paljon mutta ei ainakaan valunut sieltä omia aikojaan pois. Toisella kerralla Raiku yritti sinkoilla puomille innoissaan ilman lupaa ("juujuu kyl mä tiedän mitä sä haluat, mennään jooo!"), mutta pienestä alkukiireestä huolimatta kipitti itse puomin taas nätisti.


Sunnuntaina 10.2. mulla oli Raiku tuuraamassa Tiran agitreeneissä. Oli vähän aikatauluongelmia muiden huipputärkeiden menojen takia niin oli helpompi ottaa Raiku mukaan. Muut keskittyivät rataan niin me tehtiin sivussa omia juttuja ja lopuksi ihan pientä osaa radasta.

Päivän teemasana oli oikeastaan kepit (olivat niin hyvin siellä sivussa tarjolla). Suurin ongelma tuntuu tällä hetkellä olevan liika nopeus + ajatteleminen vauhdissa. Osa sisäänmenokulmista on Raikulle ihan helppoja, mutta esim. minä keppien oikealla puolella (sisäänmenon puolella) on vaikea. Muuten kepit sujuvat hyvin ja Raiku malttaa suorittaa kepit (12) loppuun itsenäisesti, vaikka mä jäisin sinne ihan alkuun. Niin ja tällä hallilla tehdään verkkokeppejä.

Olin vähän ideaköyhä niin otettiin yhdellä aidalla eteen irtoamista ja käännöksiä. Samalla harjoiteltiin myös odottamista ja juu, se on taas vaikeaa. Kyllä sitä odottamismalttia löytyy sieltä kunhan on ensin tehnyt siinä muutaman minuutin harjoittelupätkiä, hämäysliikkeitä ja palkkaillut, mutta jotenkin se meinaa unohtua heti kun pitää taukoa ja aloittaa uudestaan. Ei siinä auta muuta kuin olla mustavalkoinen tuon possuilun kanssa.

Välissä tehtiin pari kertaa vähän vaikeampaa putkikulmaa ja takaaleikkauksia putkelle. Vaikka ollaan harjoiteltu takaaleikkauksia itsenäisesti ihan liian vähän, Raiku osasi tosi hyvin. Varmaan joku mielenhäiriö :P

Radanpätkä oli ihan simppeli aita + valssi + aita yhdistelmä. En edes yrittänyt aloittaa edelliseltä esteeltä (suora putki), koska olisin ollut ihan varmasti myöhässä :D Periaatteessa meni ihan ok, mutta jos voisin parantaa näin jälkikäteen jotain niin se olisi yllättäen mun oma liikkuminen. Montakohan kertaa mulle on sanottu, että luota siihen koiraan, kyllä se tulee sieltä. Juu, mä tarvitsen paljon enemmän toistoja mitä Raiku!

Ihan vikaksi tehtiin kontakteja puomilla. Alkuun Raiku varmisteli vähän ja jäi hiipimään liian ylös (ja katsoi mua), mutta parin muistutuksen jälkeen rupesi valumaan ihan alas asti. Muuten ihanaa, kontakteilta Raikku ei varastele! Otin pari kertaa eri puolilta kontaktin, vapautuksen ja siitä suoraan takaakierto aidalle. Ei yrittänyt varastaa senkään jälkeen eli jotain toimintaa siellä aivoissa on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti