Sivut

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Lauantaina 16.2. pentuaksassa oli taas Teemu kouluttajana. Tehtiin pientä rataa, keppejä, kontakteja ja aita-rengassuoraa.

Kepit (ohjureilla) menivät hyvin. Raiku ei yrittänyt kiertää kertaakaan ja meni aina täysillä. Otin lähinnä suoraa lähestymistä kummaltakin puolelta.

Kontakteja tehtiin Aalla ja puomilla. Kummallakin Raiku tarjosi hyvin oikeaa paikkaa (myös ilman lupaa..) ja odotti nätisti. Mä olin kyllä ihan myöhässä kehumisen/palkkauksen suhteen kun se nokki maata (:D), mutta ei näyttänyt haittaavan. Kun heitin etupalkan, Raiku yritti varastaa pari kertaa, mutta ei ehtinyt palkalle asti kun kielsin. Tuli hyvin takaisin ja haki itse takaisin 2on2offiin, mutta seuraavalla vapautuksella oli vähän tavallista hitaampi. Ei se kyllä kauheasti ottanut itseensä eilisestä ja vapautukset olivat muutenkin tänään nopeampia.

Rengasta muistuteltiin ensin yksittäisenä esteenä ja kun Raiku suuntasi nätisti siitä läpi niin yhdistin sen aitaan. Tehtiin samalla lähtöharjoittelua, ei varastanut kertaakaan. Ehdittiin siirtämään palkka (patukka) kolmannen aidan luokse ja lopetettiin siihen. Rai oli hyvä ;)


 Annan taas itselleni isot plussapisteet, koska halusin pilkkoa radan ihan kunnolla palasiin. Ensimmäinen pätkä oli siis niinkin pitkä kuin putkelle ja ihan hyvä, että aloitettiin kevyesti. Raiku tarjosi ensimmäiset kolme kertaa putken väärää päätä ja vaikka se tuntui omituiselta ratkaisulta niin veikkaukset olivat, että seisoin vähän liian keskellä, ajoitin oman liikkumisen huonosti ja huidoin käsillä. Saatiin lopulta pentu oikeaan päähän (en muista tarkalleen miten, mutta kait korjaamalla edellämainittuja ongelmia) ja ruvettiin kääntämään sitä kolmosaidalle. Alkuun Raiku teki aika laajan karroksen putkesta aidalle, mutta pienellä "haloo mä olen täällä"-huomionkiinnityksellä saatiin käännös tiukemmaksi. Takaakierrossa ei ollut ongelmia niin edettiin suoraan nelosta kohti. Tässä mä jäin kuulemma odottamaan Raita ihan turhaan takaakierron ajaksi ja juostiin sen takia samaa matkaa neloselle. Ja Raikuhan on vähän nopeampi kuin minä ;) Heti kun uskalsin heittää koiran takaakiertoon ja jatkaa itse matkaa, Raiku sai kuulemma vielä lisää vauhtia. Irtoamisessa ei ole ollut enää kauheasti ongelmia, mutta on tosi vaikeaa uskoa että se pärjää siellä itsekseen :D Vitosen jälkeen mua koeteltiin taas, koska tehtiin siihen väliin valssi. Ja pienessä tilassa liikkuminen on mulle tunnetusti haastavaa :D Ei se kauniilta ja sulavalta näyttänyt, mutta toimi. Samaten seiskalle irtoaminen olisi voinut olla hienompi, mutta ainakin se suuntasi sinne? :D Oli pieni henkinen voittajafiilis kun tehtiin loppuun nollarata. Paljon jäi parannettavaa, mutta löysin sieltä myös hyviä juttuja (lähdön odottaminen, irtoaminen, jeejee tämä on kivaa-katse, kuunteleminen jne.).

Näyttää muuten pahasti siltä, että Raiku on agiräksyttäjä. Nyt haukkuminen ei jäänyt vain tiukkoihin käännöksiin, vaan tuli esille pari kertaa ihan lopussa + just ennen palkkaa (osasyy voi kyllä olla mun epämääräisen liikkumisen kommentointi). Toisaalta olen sen kanssa ihan sujut kunhan se ei lähde leviämään ihan holtittomaksi (odotteluräksytyksen pahentuminen, lähtöhaukku, pelkkää haukkumista radalla ja radan jälkeen). Jännästi kyllä rataantutustumisen ajan Raiku vingahti vain muutaman kerran, vaikka oli odottamassa ihan hallin toisella puolella. Olin vähän hämmästynyt :D

Treenien jälkeen tehtiin tuttuun tapaan pieni lenkki Marikan ja Pihkan kanssa. Raikulle viikon kohokohta on päästä roikkumaan siskon niskassa :D


Sunnuntaina 17.2. Tira pääsi pitkästä aikaa omiin treeneihinsä. Oltiinko vähän iloisia :)


Alussa kolmoshyppy tuotti vähän ongelmia, koska käännös oli Tiralle niin jyrkkä. Saatiin se onnistumaan muutaman kerran, mutta mulla ei meinannut riittää maltti kunnon ohjaamiseen ja Tira tykkäsi enemmän juosta ohi. Ihan lopussa kokeiltiin toisen kouluttajan ohjauskuviota ja se tuntui ihan fiksulta (ei niin paljon liikettä), mutta aika ei riittänyt sen hiomiseen. Raikua ajatellen ihan hyvä saada päähän erilaisia ideoita.

Aalla varmistin turhaan kontaktit, mutta toisaalta se rauhoitti Tiraa hyvin ennen keppejä. Kepit olivat ihan ok, vähän huolimattomia välissä, mutta tauon jälkeen ei valittamista. Ensimmäisellä kerralla keppien jälkeen tapahtui se pahin moka mitä ei saisi ikinä käydä eli koira karkasi keinulle. Keinu oli putken ja puomin välissä (vähän enemmän putkelle päin) enkä ehtinyt tehdä mitään ennen kuin Tira oli jo kiipeämässä sinne. Voi sen raasun ilmettä kun se tajusi ettei kaikki ole ihan ok ja tämä lautahan tulee alas. Onneksi ei käynyt mitään (muuta kuin Tiran mitä just tapahtui-hämmennys) ja otettiin heti perään keinu kolme kertaa tosi rauhallisesti. Myöhemmillä ratakerroilla otin Tiran liioitellusti haltuun heti keppien jälkeen ettei se vain saa päähänsä uudestaan itsetuhoisia ajatuksia.

7-8 väli meni muuten hyvin, paitsi että mä ohjasin koko ajan väärin :D Mun aivoihin oli siis iskostunut takaakierto kasille ja Tira tietysti teki niin kuin mä ohjasin. Pienellä ohjaajan muistuttelulla saatiin se oikea tekniikka mun päähän ja loppurata meni ihan Tira-tyyliin.

Omaa vuoroa odotellessa tehtiin hallin sivussa vähän seuraamista + liikkeestä seisomista ja oli niiiin kivaa! Huh, voisi alkaa muistuttelemaan tokoliikkeistä jos halutaan vielä joskus tehdä jotain järkevää :D

Koirat olivat pe-su hoidossa mun äidillä ja siskolla. Olivat kuulemma olleet ihan kiltisti, mutta sain vähän palautetta Raikun aktiivisuudesta. Rai oli ilmeisesti ollut vähän liian reipas :D Molemmat kyllä nukkuivat kotona sunnuntai-illan ja suurimman osan maanantaista eli kyllä junnustakin loppuu joskus patterit!

Mulla alkoi nyt myös sellainen luksusjuttu kuin talviloma. Parin vuoden koulutauon jälkeen oli ihan päässyt unohtumaan se paras asia eli lomat! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti