Tira ja Raiku

Sunnuntai alkoi Tiran kanssa aamulenkillä Myyrmäkeen hakemaan Raikua. Treffattiin ulkona niin saatiin jälleennäkemiselle vähän lisää tilaa. Raiku tuijotti meitä jo kaukaa ja kun päästiin suunnilleen viiden metrin päähän ja avasin suuni niin pentu tunnisti meidät. Äkkiä korvat niskaan, häntä huitomaan ja kahdella loikalla puoliksi syliin. Ohikulkijat naureskelivat vähän pienelle pomppukoneelle :) Ehdin pyörähtää sisällä puolen tunnin ajan kunnes piti jatkaa matkaa pennun kanssa, Tira jäi vielä vähäksi aikaa rapsuteltavaksi.

Luvassa oli neljäs ja viimeinen kerta pentukurssia. Edellisellä viikolla ei siis päästy koirien yskän takia. Aloitettiin kontaktitreenillä niin, että mentiin ympyrään ja pujoteltiin vuorotellen muiden välistä. Raiku pysyi nätisti mun sivulla niin paikallaan kuin liikkeessäkin, palkkailin aina muiden koirien lähellä.

Seuraavaksi otettiin muutama kierros tokon hyppyä. Parilla ensimmäisellä kerralla vain käveltiin yhdessä esteen yli (ei ongelmaa) ja lopulta lähetettiin koira esteen toiselle puolelle namialustalle. Raikulle ihan tuttuja asioita ja osasi hyvin.

Tähän väliin otettiin vähän perusasentoa ja siihen tulemista. Raikulla ei ollut mitään huomautettavaa, vähän se kyllä tönäisee mun kättä kun tulee sivulle ja välillä jää mun mielestä liian eteen. Tehtiin ihan edestä siirtymisiä ja askeleita eri suuntiin, hyvin haki paikkaa.

Päivän toinen kontaktiharjoitus tehtiin pareittain. Tarkoituksena oli kävellä toisiaan kohti, pysähtyä ja kätellä paria. Pentujen piti pysyä hallinnassa eikä tervehtiä toisiaan. Meidän pari oli vähän pihalla ja saatiin ihan reilusti häiriötä, kun hän käveli aina väärältä puolelta eikä tiennyt yhtään mitä piti tehdä. No, Raiku piti kontaktia pääasiassa hyvin, pari kertaa nykäisi toisen koiran suuntaan kun nämä jumittivat, mutta tuli nätisti vierelle.

Viimeisenä tehtiin luoksetulo pareittain. Pennut kutsuttiin siis samaan aikaan ja tarkoituksena oli tietysti juosta oman ohjaajansa luokse (saivat olla hallin eri nurkissa). Meidän pari oli onneksi muista treeniryhmistä tuttu Ainu eikä kummallakaan ollut mitään vaikeuksia vaan suuntasivat täysillä oman ihmisen luokse :)

Tehtiin taas pikasiirtyminen Kivistöön ja Tiran agitreeneihin. Kiireestä huolimatta oltiin vähän myöhässä ja mun rataantutustuminen oli vähän niin ja näin. Onneksi oli aika helppo rata.

Lyhyesti ja ytimekkäästi ainoat varsinaiset ongelmakohdat olivat hyppy nro 10, kepit ja muutama putken alku. Putkissa ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, vähän vain hidastelua ennen niihin menoa. Kepeillä osasin odottaa vaikeuksia ja juoksin 12 putken jälkeen muutaman metrin keppien taakse ja kutsuin Tiraa sinne. Tira teki aika tiukan käännöksen heti putken jälkeen, mutta tuli silti mun makuun liian kiinni keppeihin. En voinut pakittaa enempää kun seinät tulivat vastaan niin näillä mentiin. Apujahan se tarvitsee, mutta toisella kerralla oli jo enemmän keppivauhtia.
   Kymppihypyn ongelma oli siis se, että Tira meinasi ohittaa sen kummallakin kerralla. Otin tämän vielä erikseen meidän radan jälkeen kun hajaannuttiin kokeilemaan valitsemaansa ongelmakohtaa. Mun virheestähän siinäkin oli kyse, koska ensimmäisellä kerralla Tira teki saman mitä rataosuudellakin, mutta kun toisella kerralla ehdin pari askelta sen eteen ja sain käännettyä rintamasuunnan niin johan osasi tulla oikein.

Tira oli tehnyt taas sen verran reippaasti niin päästin sen agitreenien jälkeen lepäämään ja otin Raikun tokoon. Saatiin ihan hyvin tilaa, koska oltiin ainoat tokoilijat paikalla, häiriötä kyllä riitti agin alkeiskurssilaisistakin. Tehtiin alkuun ihan sivulletuloja ja seuraamispätkiä. Seuraamisessa taivutin suosiolla mun vasemman käden selän takaa oikeaan kylkeen kiinni, koska en halua Raikun oppivan seuraamaan mun käden liikettä. Nyt kun Raikun ei tarvinnut tökkiä palkkaamiskättä se kontaktikin löytyi tosi kauniisti. Kävelin muutaman askeleen suoraa ja rupesihan se näyttämään ihan seuraamiselta. Taisi olla enimmillään jotain viittä tai kuutta askelta ennen kuin palkkasin ja se riittää mun mielestä hyvin vielä seuraavien viikkojen tai kuukausien ajaksi. Pitkiä pätkiä ehtii tehdä hyvin myöhemminkin.

Otin välillä vauhtimaahanmenoja, sivulletuloissa lelupalkkaa ja muutenkin leikkimistä. Vauhtia löytyi vielä reilusti ja maahanmenot olivat tosi nättejä ja nopeita. Tarvitsee välillä pienen käsiavun, koska muuten jää helposti puolittaiseen asentoon (kyynärpäät ylös). Pupulelu oli taas ihan huippu retuutettava!

Ennen kuin lopeteltiin otin pienet paikallaolot istuen ja maaten. Makaamisessa kävelin n. viiden askeleen päähän ja odotin kymmenisen sekuntia ennen palkkaa. Tein poispäin kävelyä sekä peruuttaen että normaalisti selkä koiraan päin, lisäksi muutaman kerran sivulle kävelemistä. Sivulle siirtyessä Raiku meinasi muutaman kerran pompata sieltä ylös heti palkan ja uuden käskyn jälkeen, mutta muutamalla muistutuksella malttoi olla aloillaan. Istumista otettiin pienen silittelytauon jälkeen. Tein samat jutut mitä maahanmenon kanssa ja siinähän se pentu pysyi. Tosi tarkkaavainen asento ja hyvin katsoi mun perään, vaikka kerran taisikin vilkaista selkänsä taakse agikentälle.

Loppuun Raiku pääsi esittelemään muutamia pikkujuttuja alkeiskurssilaisille, kun mä pidin pienen infopuheen tokon ja agin treenaamisesta. Kovasti Raiku sai kehuja kontaktista ja rauhallisuudesta ja ilmeisesti teki vaikutuksen sillä kun näytin meidän rauhoittumistekniikkaa ja siitä takaisin työfiilikseen siirtymistä. Vähän Raikku kyllä huijasi ja sanoinkin siitä muille. Kun pyysin menemään rentoon maahanmenoon (lepotilaan), Raiku jatkoi aktiivista kontaktin pitämistä ja napitti mua ilmeellä Missä Mun Palkka On. Kyllä se on hieno pikku työläinen :)