Tirpu eläinlääkärissä 21.11.

Kirjoittamatta on jäänyt myös viime viikkojen tärkein Tira-uutinen eli eläinlääkärivierailu. Se saa nyt kokonaan oman postauksen niin löydän sen myöhemmin ehkä otsikonkin perusteella.

Perjantaina 21.11. Tira sai siis vähän erilaista laatuaikaa, kun varasin sille eläinlääkäriajan. Varsinainen syy oli rokotusten uusiminen, mutta samalla tutkittiin vähän muutakin.

Tira on ollut viime aikoina taas aika rauhallinen. Kotona nukkuu mielellään, lähtee kyllä vauhdilla ulos ja ruokahalu on yhtä hirviömäinen mitä ennenkin. Ei se silti kovinkaan normaalia ole, että koira nukkuu ensin yöunet, käy ulkona, jatkaa unia työpäivän ajan, käy ulkona, nukkuu illan, käy ulkona ja nukkuu taas yöunet. Kyllähän se tekee jotain, jos sitä innostaa, mutta ei leiki itsekseen, ei puuhaile ylimääräisiä. Leikkii silloin tällöin Raikun kanssa, kun sattuu sille tuulelle.

Olen pessimisti. Lääkäriin lähdettiin sillä ajatuksella, että jotain on vialla. Sinänsä en ehtinyt pelkäämään lääkäriaikaa etukäteen, koska sain varattua sen vasta edellisenä päivänä. Perjantaina oli taas niin kauhea kiire töistä kotiin, nappaamaan koirat mukaan ja juoksemaan suoraan lekurille. Sanotaan lisähuomiona näin, että pissanäytteen ottaminen Tiralta oli mielenkiintoinen operaatio, kun Rai hengasi mukana. Käveltiin suoraan ulko-ovelta metsikön puolelle, käskin Raikun tarpeilleen kauemmas ja kuljettiin Tirpin kanssa lyhyellä hihnalla. Voi kun naapurit olisivat nähneet ! :D Raikun ilme oli ainakin näkemisen arvoinen, kun komensin sitä aina vaan kauemmas. Lääkäriin saatiin melkein juosta, matkan varrella kohdattiin äiti joka otti Raikun hengailemaan mukaansa.

Klinikalla Tirpi tasan tiesi mihin ollaan tultu. Vaikka meidän vakieläinlääkärin tilat ovat muuttaneet eikä oltu käyty aikaisemmin tuolla, Tira tiesi. Se oli vähän reppanan näköinen. :D Alkuhaastattelun ajan Tira nuuhkutteli huonetta läpi, moikkasi yleistutkimuksen ajan eläinlääkäriä häntä heiluen ja maastoutui sen jälkeen istumaan mun jalkojen väliin. Tira ei tykkää piikeistä, varsinkaan niistä jotka ottavat siltä verta!

Yleistutkimuksessa kaikki oli normaalia. Sydän ja keuhkot (?) kuulostivat hyvältä, ei aristanut mitään paikkoja eikä vatsan seudulla tuntunut möykkyjä. Vanhat rasvapatit kopeloitiin läpi eikä niissäkään tuntunut mitään erikoista. Hammaskiveä löytyi kyllä. :P

Otettiin tosiaan taas verinäyte, lisäksi tutkittiin virtsanäyte. Tiralla on ollut muutaman vuoden ajan munuaisarvot hitusen koholla ja niitä on tsekattu 1-2 kertaa vuodessa. Edelliset verikokeet on muistaakseni otettu 1,5 vuotta sitten steriloinnin yhteydessä ja silloin arvot olivat laskeneet kokonaan normaalin rajoille ja saatiin vapautus kontrollikäynneistä. Korkeimmillaankin kreatiniini on ollut muutama kymmenen yksikköä viitearvoa korkeampi ja urea joko normaali tai tyyliin 0,5-1,5 yksikköä korkeampi.

Muuten verikokeesta katsottiin verensokeri, elektrolyytit, maksa-arvot, proteiiniarvot, bilirubiini ja amylaasi. Virtsanäytteestä tarkistettiin pikatesti, sakka ja ominaispaino.

Tulokset soitettiin mulle myöhemmin illalla enkä tullut kirjoittaneeksi niitä itse ylös. Oltiin siinä vaiheessa vielä Raikun kanssa hallilla. Kaikki arvot olivat normaaleja, paitsi munuaisarvot taas ihan vähän koholla. Matalammat silti mitä ovat joskus olleet. Toisin sanoen testien mukaan terve koira.

Olin (ja olen edelleen) vähän ristiriitaisin fiiliksin. Toisaalta toivoin jotain syytä siihen miksi koira on noin letkeä. Samaan aikaan olen niin onnellinen siitä ettei Tira ole testien mukaan sairas.

Väsymys saattaa olla ihan iästä johtuvaa, nyt syksyllä tuli täyteen 7,5v. Vähän surullista, koska ei se nyt niin vanha ole. Ei kyllä enää mikään nuorikaan. Voi että kun joku olisi kertonut tästä rauhallisesta bernistä silloin kun Tira oli villi 1-vuotias teiniääliö. En olisi uskonut! :D

Oli vähän puhetta siitä miten jatketaan tästä eteenpäin. Nyt Tira on lähinnä tarkkailtavana muuttuuko vointi ja mihin suuntaan. Seuraava askel tutkimuksissa olisi kuulemma esimerkiksi vatsan (ja ehkä rintakehän?) röntgenkuvaus ja ultraus. Samaten luustoa voisi läpivalaista, jos siellä on jotain häikkää tai kulumaa. Tähän mietin kyllä itse, että voisi kokeilla kipulääkekuuria, jos sillä näkyy muutosta. Vasta suunnittelun alla, mutta mahdollista.

Siihen asti nautitaan ihanasta Tirpistä. Maailman paras rutistettava!

//Hyvä julkaista teksti vasta pari viikkoa myöhemmin, koska nyt Tira on ollut epätavallisen pirteä. Erityisesti sen häntä on villiintynyt täysin, huitoo ja hakkaa jatkuvasti! Ehkä rouva masentui vaan hetkellisesti tästä pimeydestä. ;)