Joulukuun alku: fyssari, messari, pitkät hoitoreissut, agia ja paimennusta

Whii, nyt olen päässyt jo joulukuun puolelle! Liitteenä kauniita kännykkäkuvia, parempia säästetään myöhemmäksi!

Torstaina 4.12. Raikulla on viimeinen fyssari tälle vuodelle. Se oli vaihteeksi varsin liikkuvaisella tuulella ja sain vähän mutista sille, että tarkoituksena ei ole retkottaa selällään keskellä lattiaa ja mönkiä ympäriinsä. Osasi se olla myös kiltisti ja sain perusteelliset käsienpesut yliaktiiviselta pikkukieleltä.

Raiku oli hyvässä kunnossa, pieni jumi löytyi taas samasta kohtaa keskeltä selkää, joka avautui taas hyvin hieromalla + laserilla. Ihmettelen miten tuo koira pysyy noin notkeana tuolla elämäntyylillä. Parempi toki näin päin! Syviä lihaksia löytyi mukavasti, mutta saisi olla ehkä hitusen paremmat. Raiku myös seisoi sinnikkäästi vinossa. Nähtiin, että alkuun se seisoi hienosti suorassa kun ei kopeloitu sitä, mutta heti kun olisi pitänyt olla suorassa, se poikitti. Ja vuorotellen molempiin suuntiin.

Fyssaria odotellessa

Lähdettiin suoraan fyssarilta hakemaan autoa iltalainaan ja huristeltiin Röykkään sieppaamaan Raikun äpe Nessa. Nesmu oli meillä hoidossa pari päivää ja viihdytti innokasta Raikua.

Torstai-ilta oltiin ihan iisisti, auton palauttamisen jälkeen ei jäänytkään montaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Perjantaina koirat olivat keskenään työpäivän ajan ja illalla suunnattiin molempien kanssa hallille. Oltiin sillä kertaa kolmestaan ja puuhailtiin kaikkea pientä kivaa, mua kun laiskotti alkaa rakentamaa hyppytekniikkaa. Molemmat pääsivät vuorollaan puuhastelemaan ja oli kivaa!

Reenikoirat!

Käveltiin hallilta pieni citylenkki ja treffattiin äiti, joka toimi seuraavana päivänä koirien kuljettajana. Odoteltiin hetki koirien kanssa kaupan ulkopuolella ja johan sieltä tuli uteliaita kyselemään koirista. Raiku antoi mielellään kasvopesuja vieraille kun taas Nepe kerjäsi multa ruokaa. Hmh. :D

Illalla kotoa löytyi väsyneitä koiria, johan kävelyreissulla oli vierähtänyt useampi tunti. Kyllä silti riitti sen verran energiaa, että jaksoi nujuta pitkin lattioita. Raiku kävi mielistelemässä ja innostamassa Nepeä sinnikkäästi, kunnes mamsku antoi periksi. Siinä nuo hammastelivat ja pyörivät keskenään lattialla. Yöksi kömpivät söpösti mun viereen nukkumaan. :P

Lauantaina mä lähdin jo ennen kuutta messariin töihin. Vilkuilin koko aamupäivän kelloa ja stressasin. Vähän ennen puolta yhtätoista luovutin työliivit hetkeksi pois ja kiiruhdin hakemaan aussiekaksikkoa pohjoiselta sisäänkäynniltä. Koirat olivat kulkeneet kiltisti äitini kanssa ensin mun luota asemalle, siitä junalla Pasilaan ja asemalta messarille. Olipa yksi kaveri bongannut Raikun junasta!

Pienen härdellin kautta sain molemmat koirat sisälle, vein ne hetkeksi häkkiin odottamaan ja lähdin roudaamaan kisakamoja sisälle. Sen jälkeen taas koirat ulos, vähän ulkoilemaan ja kävelemään (ei tuota ihan lämppäämiseksi voi sanoa), lisää edestakaisin sinkoilua ja vaatteiden vaihtoon. Keskellä messukeskuksen (sivu)käytävää. :P Sain samalla luovutettua Nepen eteenpäin ja homma alkoi olla melkein paketissa!

Perjantai-illan häkkitestausta: hyvin mahtuivat!

Itse kilpailusuoritus sujui hyvin koko joukkueen osalta. Tehtiin kaikilla radoilla puhtaat suoritukset ja loppupeleissä meidän kisa kaatui vaihtojen hitauteen. Ei se mitään, päästiin kuitenkin ensimmäiseltä kierrokselta suoraan jatkoon puolivälieriin, jossa homma sitten kaatui juurikin vaihtoihin. Oltiin silti kaikki tosi tyytyväisiä ATD:n molempiin joukkueisiin! Huisin kiva päivä ja tiimihenki! ♥

Kilpailun jälkeen luovutin Raikun Lauralle hoitoon ja jatkoin itse lyhyeltä kaverientreffauskierrokselta suoraan talkootöihin iltavuoroon. Tunteja lauantaina kertyi yli 13, joista toki osa kului flyball-kilpailussa.

Illalla kipaisin kotiin nukkumaan ja aamulla uudestaan Pasilaan. Ehdin kiertää aamupäivällä pienen shoppailukierroksen, moikkailla lisää tuttuja ja siirtyä taas töihin. Siellä se loppupäivä kuluikin! Työvuoro alkoi klo 10 aamulla ja kotiin lähdin klo 23 heti kun oltiin saatu purku valmiiksi... Oli hauskaa, mahtavaa seuraa ja hyvää ruokaa!

Messarista tuli tänäkin vuonna hyvä saldo: pari kiloa luita koirille, Tipalle sadetakki (:D), Raikulle kolme hihnaa ja muut ilmaishärpäkkeitä: flyball-palkintona RC:n ruokasäkki, kojulta ilmainen ruokanäyte ja työntekijäetuna saatiin myöhään sunnuntai-iltana Pedigreeltä keksejä, ihmeellisiä namilastuja ja kuusi rullaa kakkapusseja. :D

Tira rrrakastaa uutta takkiaan!

Messarin jälkeen Raiku vietti kokonaisen viikon toisen omistajansa luona. Alunperin pikkukoiran piti palautua jo maanantaina, mutta venytettiin se keskiviikkoon. Ja kun aikataulut menivät totaalisen ristiin loppuviikosta niin Rai tulikin kotiin vasta lauantaina. :D

Raiku oli sujahtanut etälaumaansa kuulemma hyvin. Juoksuttanut ihan urakalla veljeään ja emäänsä ja ollut oma iloinen itsensä. En kyllä odottanutkaan mitään suuria sopeutumisvaikeuksia. :D Raikun hoidosta oli hyötyä meille molemmille: mä sain viettää taas pitkiä duunipäiviä ja Laura sai laatuaikaa Raikun kanssa. Edellisen kerran Rai onkin ollut siellä hoidossa vuosi sitten! Ihan vain jo tulevaa pentuettakin varten haluttiin Raikulle röykkäaikaa. Vaikka paikka, ihmiset ja koirat ovat hyvinkin tuttuja, se on silti eri asia kuin oma koti. No, Raiku osoitti ettei munkaan tarvitse huolehtia siitä, se on kotonaan vaikka missä. ;)

Tirpu palautui hoitoreissultaan keskiviikkona (tai sitten se oli torstai) ja vietettiin pari päivää laatuaikaa kahdestaan. Teki sekin hyvää! ♥ Loppuviikosta mä olin jo ihan ulalla, koska sain vain hengata kotona. Omituista vaihtelua.

Hoitoreissusta väsähtänyt Tira ♥

Lauantaina 13.12. Laura + koiralauma nappasi mut kotoa kyytiin ja käytiin yhdessä lämppälenkillä ennen agitreenejä. Näin Raikun ekaa kertaa viikon erossaolon jälkeen ja tyyppi pompahti vasten, lipaisi kielellä ja oli sen jälkeen lähdössä normaalisti lenkille. Et kiitti vaan koira, vietin edellisen illan katsomalla oikeasti tylsiä videoita siitä ja rutistamalla Tiraa, näin ikävä sillä oli sitten kotiin. ;)

Treeneissä tehtiin tekniikkana sylkkäriä ja backlapia, omatoimina pientä rallattelua. No joo, kunhan ohjaaja malttoi pysyä rauhallisena niin homma sujui ihan ok. Heti kun lähdin huitomaan normaaliin tapaan niin Raiku meni sekaisin, yllätys. :D

Käytiin vielä jäähdyttelemässä Lauran, Nepen, Hopun ja Hyrrän kanssa. Koirat saivat juosta vähän lisäää. ;) Kotiin päästyä Raiku lösähti kylppärin lattialle, pää rupesi pilkkimään, silmät menivät vähitellen kiinni ja lopulta tyyppi sammui kirsu vasten lattiaa. Välillä piti kurkata saako se vielä happea. ;) Oli vähän väsynyt!

Illan koirat saivat kuorsata keskenään, kun mä lähdin pikkujouluihin. Mikään ei ole parempi syy karata aikaisin kotiin, kuin kotona odottavat koirat ja seuraavan päivän aikainen herätys! ;)

"Et oo tosissas et me jäädään kotiin..." :o

Sunnuntaina 14.12. kipaistiin Wirneen-porukalla Somerolle paimentamaan. Raikun oli tarkoitus jatkaa samasta mihin viimeksi jäätiin eli lisää malttia liinassa. No, ehdittiin olla liinassa pari minuuttia kun Tuija sanoi, että päästetään se vaan irti. Ekalla kierroksella Rai sai lähinnä kerätä lampaita mulle, sitä se tekee automaattisesti ja siinä se pysyy rauhallisena.

Toisella kierroksella jatkettiin kuljettamisen harjoittelua. Tämä oli niiin epäloogista ja vaikeaa!! Raiku jäi odottamaan maahan, kuljin lampaiden kanssa vähän kauemmas ja pyysin Raikun siitä liikkeelle, heti stoppi. Raikuparka ei ymmärtänyt alkuun yhtään, se kökötti maassa ja nyki vähän paikallaan et saanko nyt muka tulla. Saatiin sieltä myös kivoja pätkiä aikaiseksi, mutta oltiin aiiiika pihalla.

Loppuun käytiin pienellä lenkillä kokoonpanolla Raiku, Hoppu, Hyrrä, Jippi, Nox, Jäynä ja Just. Kaikki muut olivat aika ilmaa, paitsi maailman paras Hoppu-veli! Ennen kotimatkaa suunnattiin vielä syömään Lauran ja Nooran kanssa, ehti tulla taas päivälle vähän pituutta!