Koiraharrastuksen molemmat puolet samana viikonloppuna ;)

Vietettiin taas tapahtumarikas viikonloppu, parasta vapaa-ajan hyötykäyttöä!

Pirteänä aamulla junassa!

Lauantai 14.9. oli reissupäivä! Lähdettiin Raikun kanssa kuuden bussilla kohti keskustaa ja rautatieasemaa, josta jatkettiin seitsemän junalla kohti Karjaata. Matkan ajan mä torkuin ja Raiku valvoi, nojaili joko mun jalkoihin tai kurkki penkkirivien alta toista koiraa. Karjaalla puolijuostiin pieneen taajamajunaan, lopullisena päämääränä Hanko. Perillä olimme vähän ennen yhdeksää, matkaa takana siis kolme tuntia ja Raikulla unta 0 min. Ohjaajan niskat ja hartiat alkoivat olla kipeät repun ja junanuokkumisen takia.

Kisapaikalle löydettiin yllättävän kivuttomasti ja odottelua ennen kokeen alkamista jäi jäljelle noin tunti. Heitettiin vielä pieni lenkki läheisessä puistossa ja ruvettiin valmistautumaan henkisesti kokeeseen kolmen avoimen luokan koiran aikana. Rai sai pienet muistuttelutreenit nakkipalkalla seisomisessa, seuraamisessa ja paikalla makaamisessa (jättö). Välillä leikittiin frisbeellä ja suurimman osan ajasta Rai odotti maassa käskyn alla ja keräsi voimia (hah!).

Kehääntulotarkistuksessa Rai yritti pussailla tuomaria ja kiemurteli onnesta kun sitä vilkaistiin. Mä jouduin pitämään pannasta ja vyötäröstä kiinni, että saatiin tehtyä juoksutarkistus. Ihan kuin Raikua ei olisi ikinä moikattu tai rapsutettu kun aina pitää suhtautua ihmisiin samalla tavalla? :D

Luoksepäästävyys 8½
Voihan!! :D Raiku kesti istumassa siihen asti, että tuomari ehti meidän eteen ja pysähtyi. Siinä vaiheessa kun tuomari kyykistyi Raikun eteen ja rapsutti rinnasta Rai ei enää kestänyt vaan nousi takatassuilleen ja rupesi nuolemaan tuomarin kasvoja. Ralf vaan naureskeli miten iloinen Rai on, mutta toki pisteet vähenivät.

Paikalla makaaminen 9½
Vaihtoi kerran tai kaksi lonkkaa. Ei kuitenkaan haistellut tai vilkuillut pahasti muualle! Yksi koira lähti hiippailemaan rivistä ohjaajansa luokse, Rai höristi vain korvia, mutta tuntui muuten olevan ihan ok.

Seuraaminen hihnassa 8½
Voi itku mitä haahuilua. Mun pasmoja sekoitti liikkurin komennot: kaavio alkoi parin metrin seuraamisella, jonka jälkeen tuli pysähdys. Pysähdyksessä "liike seis"-komennon sijaan liikkuri huusi "käsky" ja mä jäin himmailemaan ja taisin kääntää yläkroppaa tuomarin/liikkurin suuntaan että mikä se oli. Onneksi olin katsonut kaavion muiden suorituksista ja tajusin pysähtyä itse ilman sen pahempaa sekoamista.

Seuraaminen vapaana 8½
Alku oli hyvä, mutta loppua kohden rupesi haahuamaan. Yhdessä käännöksessä jäi katsomaan tuomaria tai jotain muuta ja jäi selvästi jälkeen, korjasi kun tajusi mun menneen jo.

Maahanmeno 10
Seuraamisessa kontakti putosi taas vähän ennen käskyä, olisiko ollut seitsemän metrin kohdalla.

Luoksetulo 9½
Tuli eteen vähän vinoon, mutta laukkasi! Sivulle siirtyi yhdellä käskyllä.

Seisominen 10
En korjaisi muuta kuin valmistelevan seuraamisen.

Hyppy 10
Taattua Raikutyötä, seisominen olisi voinut kyllä olla taas nopeampi.

Kokonaisvaikutelma 9½
Olimme kuulemma hyvä pari ja osasin hillitä selvästi innokasta koiraa hyvin. Voi tuomari, olisitpa nähnyt meidän edellisillan aksatreenit, todellista koiran hillitsemistä. ;)

Pisteitä 186, kp ja sijoitus 1/8. Tuomarina toimi Ralf Björklund.
Ruusukkeiden ja palkintolaatan lisäksi saatiin vielä ohjatun noudon kapulat, loistavaa!

Palkintojenjaon jälkeen lähdettiin hortoilemaan pitkin Hankoa junaa odotellessa. Ehdittiin kävellä 2,5 tuntia siellä sun täällä ja tykästyin kyllä kovasti kaupunkiin! Istuttiin vähän aikaa meren rannalla ja katseltiin ihmisiä, merta ja nautittiin auringon paisteesta. Raiku yritti kovasti nykiä rantaan päin, mutta mä olin kiltti ja noudatin koirankieltokylttiä (pari muuta ei vaan marssi suoraan hiekkarannalle koirien kanssa...), sen verran joustin että saatiin otettua nurtsilla pari kuvaa.

Kotimatkalla Raiku oli väsynyt! Tyyppi torkkui suurimman osan matkasta Karjaalle, havahtui vain siihen kun vaunuun tuli toinen koira käytävän toiselle puolelle, mutta torkahteli vielä senkin jälkeen. Karjaalla koettiin pientä junasekoilua, koska alkuperäiseen junaan oli tullut jotain vikaa ja korvaavassa junassa ei ollut ollenkaan lemmikkivaunua. Onneksi meitä koirallisia oli vain kolme ihmistä ja kaksi koiraa niin konduktöörit ohjasivat meidät entiseen ykkösluokan loossiin, oli aika luksusoltavat tilan puolesta! Rai jatkoi satunnaista torkuttelua Helsinkiin asti, bussissa ei enää voinut nukkua, koska oli vähän ruuhkaa ja Rai joutui istumaan ihan mun jaloissa.

Reippainkin aussie väsähtää joskus ♥

Yhteenvetona oli ihan huippupäivä, mukavia uusia ihmisiä, rentoa matkaseuraa ja hyvä tulos! Reissu kesti yhteensä noin 11 tuntia ja Raiku oli kokoajan oma iloinen itsensä.

En osannut päättää mistä palkintokuvasta pidän eniten niin isken tähän kaikki kolme vaihtoehtoa. Kerrankos sitä pääsi poseeraamaan tällaisten ruusukkeiden kanssa. ;)

Juu, pistin Raikun maahan kukkapenkkiin.

Sunnuntaina 15.9. kello soi taas liian aikaisin ja suunnattiin Raikun kanssa keskustan kautta Tuomarinkartanoon ryhmänäyttelyyn, toiveena pakko-H valionarvoja varten. Tuomariksi oli vaihtunut samalla viikolla varalla ollut Johan Juslin ja en ollut tyytyväinen, mulla on omat kokemukseni kyseisestä tuomarista ja kavereiden kertomukset vain vahvistivat omaa mielipidettä. Mentiin kuitenkin kokeilemaan, koska rahojakaan ei ollut mahdollista saada takaisin.

Aussieita oli paikalla vain kahdeksan kappaletta ja näistä kuusi kuului Wirneen-porukkaan. Heitettiin näyttelypaikalla pieni harjoittelukierros ja asennoiduttiin tosi hyviin arvosteluihin. ;) Juslin ei ihan arvostanut meidän koirien ulkonäköä ja loppusaldona oli 1xH, 3xT ja 2xHYL, yllättäen Raiku kuului näihin hylättyihin. :D Ei siinä mitään, uusi yritys joskus toiste toisella tuomarilla. Raikun tulos ei sen erityisemmin harmita tai yllätä mua, eniten koko tilanteessa ärsyttää se, että joudun käyttämään lisää rahaa Raikun näyttelyihin ja nyt uusimpana se, ettei esimerkiksi koiranetissä tule näkymään hylkäyksen syytä, joka johtui täysin Raikun ulkonäöstä eikä luonteesta tai siitä miten se suhtautui tuomariin.

Raikun arvostelu: Sopivan kokoinen narttu. Valitettavasti en tunnista rotua tässä yksilössä. Täysin vierastyyppinen, mikä johtaa palkintoon. Siro luustoinen. Epätyypillinen pää. Kapea pitkä voimaton lanneosa. Eloisat liikkeet. JUN HYL.
Suhtautuminen tuomariin: Rodunomainen lähestyttäessä.

Rakas silakka ♥

Käytiin vielä pullakahvilla rupattelemassa ja purkamassa fiiliksiä. Raiku piti hauskaa ensin Jocken ja sen jälkeen Pihkan kanssa, siinä sivussa oli hyvä kiivetä ihmisten syliin ja pussailla. Tyypit pääsivät vielä painattamaan pellolle ja porukkaan tuli mukaan Rain ja sisarusten täti Simba sekä 8-viikkoiset puolisiskot Ihme ja Iisi. Kotiin päästyä Rai kellahti taas kyljelleen ja simahti. :)

Illalla suunnattiin vielä Malminkartanoon, ensin omiin kisaavien treeneihin ja sitten kouluttamaan innokkaita sennentokoilijoita. Raiku sai demota noutoa ja ruutua, lisäksi oli häiriökoira henkilöruudussa, teki seuraamista, seisomista, luoksetuloa jne. Hyvin jaksoi vielä tehdä hommia ja roikkua remmin päässä, aikaa kentällä kului kivat kolme tuntia. ;)

Sunnuntai oli myös tärkeä bernipäivä, koska Tiran äippä Piitu täytti pyörät 10 vuotta. Piitu on ehdottomasti mun lemppari bernipersoonia eikä mikään ihme, jättimäinen sylikoira, niin avoin, tasainen ja ihana! Alla vuosien varrelta muutama kuva, voi mitä muistoja tuli mieleen kun selasin vanhoja kuvakansioita. ♥

2007, Tira ja Piitu

2011, Piitu ja Tira

2011

2012, Raiku ja Piitu

2013, Tira ja Piitu