Sivut

maanantai 10. marraskuuta 2014

Jälkivideoita

Lauantaina agiliideltiin normaaliin tapaan. Meillä oli koko viikonlopun auto käytössä, luksusta!
Sain pienen synninpäästön Raikun pulleudesta, ei se kuulemma ole tukeva vaan juuri sopiva. No on se mun mielestä silti vähän lyllerö...

Raiku sai kolme teemaa: rallattelua, välistävetoja ja keppien avokulmaa. Aloitettiin rallattelusta. ;)
Pitkä, vähän kaareva pätkä: putki, keinu, hyppy, pussi, hyppy ja palkka odottamassa viimeisen hypyn jälkeen. Keinulle yritin hidastaa sen vauhtia, silti toisella kerralla peppu meinasi luisua alastulolta. Irtosi pussin jälkeen ihan kivasti! Mäkin sain juosta, mutta olisin kuulemma päässyt vielä lujempaakin. Hyvin mahdollista. :P

Toinen hauska pätkä oli putkirallia kahdella vierekkäisellä mutkaputkella. Ideana oli ohjata koira putken suiden ohi, aloitus vasemman puoleisen putken oikeasta päästä, sieltä oikean puoleisen putken vasempaan päähän ja vielä ekan putken vasempaan päähän. Selkeää näin kirjoitettuna. ;) Rai oli Rai, meni sinne minne ohjasin. :P Eli alkuun väärin, mutta kun saatiin muokattua mun toimintaa niin koirakin onnistui, tai onnistuttiin yhdessä.

Ja sitten välistävetoihin.. Olen niin huono ohjaamaan niitä. Tosi kömpelö, hidas ja koira tuntuu ihan saippuapalalta kun se lipeää aina ohjauksesta. Tänään olisin toivonut taas hidasta agikoiraa tai edes jarruja, Raiku oli kovin vauhdikas. :P Ampaisi täysillä liikkeelle ja oli jo mennyt siinä vaiheessa kun mä tuumin pitäisikö tässä liikkua. No saatiin me kahdella hypyllä onnistumisia, kolmannella tuli juuri tuo efekti. Kaksi on siis meille sopiva määrä. :P

Tauon jälkeen keskityttiin keppeihin. Radalla oli muurilta avokulma kepeille ja ohjaajan oli tarkoitus kiertää koiran takaa keppien toiselle puolelle. Tiesin, että siinä riittää haastetta, varsinkin kun keppikulmia on tehty enemmän joskus kesällä. Vaikeuksia oli mm. ekaan väliin osuminen ja pujottelun malttaminen loppuun asti, kun Laura oli valmiina palkkaamassa keppien jälkeen. Siitä Rai on IHANA, ettei se lannistunut yhtään, vaikka keskeytin sen pujottelun monta, monta kertaa kun se sujahti tokaan väliin. Aina tuli innolla takaisin ja lähti samalla vauhdilla yrittämään uudestaan. Onnistumisia saatiin kun helpotettiin kulmaa, hyvä tietää taas yksittäisten esteiden tilanne.

Agin jälkeen meillä oli tunti aikaa ennen flyball-treenejä. Kipaistiin Raikun kanssa läheiselle nurtsialueelle jäljestämään piiiitkästä aikaa. Jäljelle tuli pituutta päälle 200 askelta, keppejä putosi matkalle muutamia ja osalla askeleista oli nappuloita. Kulmia oli kolme + yksi melkein piikki.

Vauhtia riitti. Koska haettiin enemmän tarkkuutta, mentiin aika lyhyellä hihnalla. Ja aiii kamala mun käsiparkaa, miten tuo koiraeläin kiskoi. Videolta se ei näyttänyt ihan niiiin pahalta mitä luulin, mutta silti. Oli vauhdikasta. Otin muutamaan kertaan Raikun pois ja pyysin tarkentamaan, samaten huomasi sen häiriintyvän vähän siitä jos en päästänyt kiitämään eteenpäin. Pää nousi ylös ja se vilkaisi muhun päin. Alku oli aika kehno, siinä eritysesti näkyi pitkä tauko. Teki mieli keskeyttää kun ärsytti tuon "ruokaaruokaaruokaa"-vetäminen. Tarkkuus oli silti paikoitellen ihan jeees, mitä nyt tuo vipelsi muutamaan kertaan omaa kaarrostaan. Kulmat suoritti ihan nätisti, paitsi ekalla tarkisti isomman alueen. Käytin taas stoppareita apuna.

Kepit olivat ehkä se isompi ongelma, johon puutuin reilummin kuin mitä olisi ehkä pitänyt. Kaikki kepit olivat tuoreita, kosteita ja varmasti vain kevyesti hajustettuja. No ei siinä mitään, on tuo ennenkin ilmaissut vaikeita keppejä. Ongelma oli lähinnä se RUOKAA -ajatus koiran päässä, oli niin suuri into jatkaa jälkeä ettei kepit kiinnostaneet juuri yhtään. Vaatimalla saatiin ilmaisut esiin, mutta oli tosi rasittavaa. Ei siis ruokaa ja keppejä Raikun jäljelle samaan aikaan, tai sitten pitää olla valmistautunut tuollaiseen vääntämiseen


Päivän viimeinen treenipätkä oli siis flyballia. Suurin osa ei päässyt treeneihin, mutta oli meitä kolme pitämässä ekoja mattotreenejä hallilla. Jännästi agissa Rai ei liukastellut, mutta flyballissa yksi lähetys oli niin tiukasta kulmasta, että ekalle hypylle tuli pientä sutimista ja hieno törmäys esteeseen. Eihän se vauhtia hidastanut jatkossakaan, mutta toisaalta ei sutinut enää toiste. Ehkä sillä on järkeä päässä. ;)

Ensimmäisellä kierroksella Rai teki yksin, toisella kierroksella Jocken parina. Puutuin taas pallojen luvattomaan pudotteluun. Pari kertaa ennakoi palkkaa ja sylkäisi pallon ilman lupaa suusta, mutta muuten aika kiva onnistumisprosentti. Palautusvauhti on tosiaan selkeästi hitaampi, mutta otetaan nyt se sekunnin, kahden hitaampi aika kuin pallojen pudottelu. :P

Muuten kierrokset olivat pilvissä ja koiralla oli kivaaaaa.

Koska aikaa oli vielä jäljellä, tehtiin muutama toisto kuudella kepillä. Nyt saatiin tosi kivoja onnistumisia myös avokulmiin, mun takaa kiertäminen Rain pujotellessa oli vielä haasteellinen ja se pyörähti pari kertaa ympäri. Ja kuudella kepillä sai keskittyä hyvin pelkkiin sisäänmenoihin!

Sunnuntaina hyödynnettiin laina-auto ja lähdettiin aamupäivällä jäljestämään. Oli tarkoitus tehdä myös esineet, mutta menikin yllättävän paljon aikaa kotona niin piti tinkiä vähän maastoista. Tira pääsi mukaan tallaamaan jäljet, vähän lisähäiriötä Raikulle. Tirpi juoksenteli ekan vartin metsässä omia juttujaan, mutta loppuajan kulki aika lailla mun kantapäiden takana. Että se niistä häiriöjäljistä. ;) Teki se onneksi muutamia omia kaarroksia niin ei kuljettu ihan peräkanaa koko matkaa.

Jälkien teemana oli janat ja kepit. Neljä lähetystä janalle (kaksi oikeaa, kaksi vasenta) eli kolme pikkujälkeä ja yksi pidempi. Yhteensä metsään putosi yhdeksän keppiä eli pidemmällä jäljellä niitä oli kuusi.

Pikkujäljet olivat 50-80 askelta pitkiä ja suoria tai vähän kaarevia. Janat suunnilleen 10-20 m välillä.

Ensimmäinen lähetys niin, että jälki lähti oikealle. Janalla Rai rupesi kaartamaan liian aikaisin niin otin sen pois ja lähetin uudestaan. Kun ei meinannut taas irrota tietyn kohdan jälkeen niin otettiin kolmas lähetys siitä ja kun lähti etenemään suoraan, vahvistin sitä kävelemällä perään. Otti jäljen varmasti ja jäljesti todella tarkasti kepille asti.

Toinen jana niin, että jälki lähti vasemmalle. Nyt Rai eteni janalla varmemmin ja suoraan, jäljen otti taas hyvin ja jäljesti kosteikossa tosi nätisti kepille.

Kolmas lähetys pidemmälle janalle ylämäkeen, taas suora eteneminen ja varmaa jäljestämistä kepille. Jälki meni vähän kaarevasti ylämäkeen ja keppi oli pienessä montussa. Tosi hyvää tarkentamista keppiin ja nätti ilmaisu. Rai oli itsekin ihan vinossa kun meni maahan, peppu ylämäkeen ja etuvartalo montussa.

Neljäs lähetys oli tosi, tosi harmillinen. Jälki lähti taas vasemmalle. Janalla Rai eteni nätisti, mutta otti takajäljen. Annoin sen seurata n. 10m liinasta sinne, kunnes stoppasin ja ihmettelin ääneen mitä koira puuhailee. Mentiin uudestaan janalle, eteni taas kauniisti suoraan samaan kohtaan, tarkisti takajälkeä pari metriä ja kääntyi oikein. Huipputyttö!

Vikalla jäljellä oli pituutta noin 600 metriä, askeleita päälle 800. Keppejä muistaakseni se kuusi, yksi jäi ilmaisematta. Kulmia muutama, suoraa etenemistä vähän enemmän. Jäljen ensimmäinen sivu meni kosteikossa. Olin pysynyt melkein kuivana jälkeä tallatessa, mutta nyt molemmista lenkkareista meni ihan läpi ja jalat valuivat vettä. Raikun työskentelyä kosteikko ei haitannut, eka keppi löytyi hyvin. Ekan kepin ilmaistusta eteenpäin otin videota, nyt kun taas muistin!

Videota kuvatessa säälin vähän itseäni, kun rymisteltiin metsän läpi. Jälkikäteen katsoessa ulvoin naurusta, vaikka muistin vielä miten paljon tietyt kohdat sattuivat. :D Hiljensin vähän ääniä, mutta taitaa siellä vielä aika selkeästi kuulua mun puuskutus, mutinat ja kirosanat. :D Stoppasin videon yleensä kepin ilmaisuun, liinan selvittelyn ajaksi ja kerran vahingossa kesken kaiken. Sen takia saattaa olla vähän tökkivää. Ja pahoittelen kuvan heilumista, oli vaikeaa pitää kättä vakaana. ;) Karkeasti sanottuna se oranssi naru on liina ja se musta kiitävä möykky Raiku, siitä on hyvä katsoa mitä se tekee. ;)

Raiku etenee aika reipasta vauhtia eikä odottelukäskyt näytä toimivan juuri yhtään. :D Olisihan sen voinut kerran palkata vaikka siitä odottamisesta. :D Eniten taisin sanoa videolla "au", ihan vain sen takia, että liina meinasi aiheuttaa kuolion mun käteen. Yleensä tulee pidettyä liinasta edes jossain vaiheessa kaksin käsin kiinni, mutta kännykällä kuvatessa se ei yllättäen onnistu. Liina siis vasemmassa kädessä ja aika usein se kiristyi niin, että mulla jäi kaksi sormea sinne väliin. Ja se sattui! Lopulta liina oli muutamalla kiepillä mun käden ympäri. Mitä sitä ei tekisi koiraharrastuksen (tai videoinnin) eteen..

Sitten itse jäljestä. Rai teki tosi kivaa työtä, sekä itse jäljellä että keppien ilmaisussa. Harmi kun yksi keppi jäi puuttumaan, tai ainakin luulen että jäi. En laskenut vikan jäljen keppejä kovinkaan tarkasti, muistelen että jälkipussissa oli aamulla yhdeksän keppiä... :D


Loppupäivän koirat saivat levätä, kun mä lähdin viettämään isänpäivää ja siitä suoraan purkamaan Lemmikkimessuja. Illalla Rai sai tosin tehdä vähän oikean puolen seuraamista (siihen tarkkuutta) ja kaksi tunnaria. Tunnarit olivat tosi kivoja! Ekassa kapulat olivat sekaisin matolla lyhyillä välimatkoilla ja tokalla kerralla jonossa keittiön matolla. Meidän keittiö on tosi kapea niin koira oli pakko käydä koko jono läpi kun oma oli kauimmaisena. Tosi nättiä nenätyöskentelyä ja koko rivin tarkistuksen jälkeen oma nousi hyvin.

Myöhään illalla innostuin taas vähän fiskarsien kanssa. Olin rapsutellut jo aikaisemmin Tirpun korvantauksia ja huomasin siellä ison takun. Sen turkki on päässyt taas räjähtämään aika isoksi palloksi, vaikka se on pudottanut jo useamman viikon villojaan. Päätin siis leikata vielä ennen talvea sen masukarvoja, persvilloja ja kaulahaituvia. Oli niin kivaa, että klaniksi meni samalla puolet sen toisesta kyljestä... Tira kun retkotti selällään maassa, mä leikkelin karvatuppoja ja kääntelin koiraa sitä mukaa kun etenin niin eihän sitä erottanut enää kyljen ja vatsan linjaa kun tuo makasi lahnana maassa. No ei se koiraa haittaa, villoja jäi vielä sen verran että koira tarkenee hyvin ja äkkiäkös nuo karvat kasvavat takaisin. :P Tuli taas niin siistin ja nuoren näköinen bernieläin. <3 Tai ei se leikkausjälki ollut siistiä, mutta parempi tuokin kuin ne valtavan paksut karvatupot. :P

Rai eli hengessä mukana siinä Tiran vieressä. Vilkuili toiveikkaana saksia, että saako sekin uuden kampauksen, mutta en raaskinut edes harjata sitä. Kohta se on muutenkin täysin naku, voihan karvanlähtö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti