Opitaan kantapään kautta

Loma!

Huimat 2,5 viikkoa ja täynnä ohjelmaa, mutta silti. Loma!

Vapaapäivien kunniaksi ajattelin yrittää samanlaista tiivistä treeniraportointia mitä jaksoin tehdä Raikun pikkupentuaikana, mutta suunnitelma kaatui jo ensimmäiseen päivään, koska en jaksanut avata konetta ja puolet on jo unohtunut. Heitän siis niitä mitä muistan ;) Jo kolmelta päivältä sain aikaiseksi mammuttipostauksen ja yritin kertoa vain pintapuolisesti!

Taistelukoira

Tiistaina videoitiin vähän tokotreenejä, piha-aksailtiin, otettiin lyhyt viestipätkä ja tarkkuuden ilmaisua. Videot julkaisen varmaan eri postauksessa, Rai oli kuitenkin aika lahna, koska oli juuri aikaisemmin rallatellut putkessa. Agissa oli tarkoitus harjoitella tiukkoja käännöksiä, mutta meidän este sanoi sopimuksensa irti eikä kestänyt enää pystyssä :D Nikkarointi-inspiraatiota odotellessa otettiin sitten erilaisia putkeen lähetyksiä. Tirakin näytti pari kertaa osaavansa ;)

Viestissä Rai juoksi muistaakseni viisi pätkää. Ihan super-vauhti ja into! Liikuin polkua pitkin niin, että ekan lähetyksen jälkeen Rai ei enää nähnyt mua mutkan takaa, ei hidastanut vauhtia yhtään ;) Juoksi melkeinpä lujempaa musta poispäin, koska toisella pisteellä oli paljon paremmat herkut. Huippujunnu!

Loppuillasta vielä tarkkuuden ilmaisua, nyt ekaa kertaa jonkun muun kuin mun hajuisella esineellä. Ensin pari ilmaisua kentällä niin homma muistui mieleen. Raiku reagoi hyvin virittelyihin ja meni tosi kauniisti maahan heti löydettyään esineen. Tehtiin pari etsintää myös tallatulle alueelle ja nyt meni liian vaikeaksi. Raiku etsi, mutta turhan pintapuolisesti ja hätäisesti. Pitää helpottaa tallauksia huomattavasti niin saadaan tarkempaa työskentelyä. Vikaksi otin taas pari kertaa ilmaisun kentällä niin lopetettiin onnistumiseen. Nyt Raikun ilmaisu oli huolimattomampi ja se meni pari kertaa maahan esineen viereen. Korjattiin ja nyt Raiku asettui oikein. Ei hullumpaa muutaman treenikerran jälkeen, mutta pitää helpottaa lisää. Vieraat esineet (kolikko ja pieni osoitelappu) eivät häirinneet Raikua.

Keskiviikkona tehtiin molempien koirien kanssa hyppyä. Raiku irtosi hyvin ja otin vaihdellen namialustaa ja heittopalkkausta. Seisominen hypyn takana onnistui jo paremmin. Tiralle avo-hyppyä ehkä 5-10 cm kisakorkeutta korkeammalla esteellä. Muuten hyvä, mutta jäi istumaan turhan lähelle estettä. Paluuhyppy onnistui, mutta näytti turhan vaikealta. Hieno Tira silti!

Torstaina pidettiin tehoaamupäivä: kaksi jälkeä, tokopätkä ja myöhemmin lyhyt viestitreeni.

Eka jälki oli meidän edistymiseen takapakkia. Se vanheni vain vajaat puoli tuntia ja kävin hakemassa Raikun suoraan kotoa ajamaan sitä, koska näytti tulevan sade (juu, ei ole satanut vielä neljä tuntia myöhemminkään..). Raiku oli liian kierroksilla ja vaikka se rauhoittui liinan selvittelyn ja lähetyksen ajaksi hyvin, se ehti nanosekunnissa nostaa itsensä turhan vauhdikkaaksi. Lähtö oli liian nopea ja sisälsi ihan turhaa pyörimistä, sama toistui pari kertaa myöhemmin. Osa pätkistä oli hyviä joskin liian nopeita, suurin osa huonoja. Hitto. Tekniset tiedot: 253 askelta, satunnaisesti nameja, kaksi kaarrosta vasemmalle, lähetys vasemmalle päin ja tuulensuunta takaapäin.

Toinen jälki oli purkkijälki ilman nameja. Raiku näki tallauksen ja ajettiin se heti perään. Pituutta 40 askelta ja kymmenen askeleen välein purkki. Sama kaahotus jatkui, ainoa pätkä mihin olin tyytyväinen oli kolmospurkilta loppuun. Raiku huomioi purkit ja kolmella ekalla sanoin maahanmenokäskyn. Vikalla odotin vähän aikaa ja pienen hetken jälkeen tuo putosi itse maahan. Jotain hyvää näissäkin treeneissä ;)

Tokossa mun pinna napsahti lopullisesti poikki. Alku oli hyvä: tehtiin ruutuun lähetyksiä, jotka olivat ihan ok. Raiku lähti vauhdilla, mutta suuntasi mun makuun vähän liikaa oikealle ja meni ruutuun oikeaa etumerkkiä hipoen. Lisää tarkkuutta, kiitos. Ruututreenien lopulla meidän viereen ajoi puistotyöntekijä ruohonleikkurilla ja pyysi siirtymään neljä metriä taaemmas jo ajetulle nurtsille. Rai odotti nätisti kun keräsin merkit ja tuli hyvin mukaan, vaikka häntä viuhtoikin jo kivan ihmisen takia. En ehtinyt järjestäytyä tavaroiden kanssa uudestaan ennen kuin joku nainen tuli meidän viereen mäyräkoiransa kanssa ja jäi höpisemään jotain omiaan. Raiku kesti istumassa niin kauan, että mä sain sanottua sille naiselle pysyvänsä kauempana, mutta tietysti sen piti ottaa vielä yksi askel lähemmäs ja mäykky reuhtoi siinä helvetin fleksissään niin Rain maltti ei enää kestänyt ja se meni moikkaamaan. Oli lähellä tulla Rairukkaset by minä. Nappasin hienosti niskasta kiinni ja marssittiin kauemmas. Kokosin itseni ja kiukkuni sen verran, että otettiin lyhyt seuraamispätkä (hyvä!) ja luoksetulo. Luoksetulon ekalla kerralla possukoira varasti ja kävin palauttamassa takaisin. Toinen yritys oli ihan super!! Juuri silloin kun ei videoi treenejä ;) Raiku lähti täysillä, rupesi jarruttamaan muutamaa metriä ennen ja veti laukalla loppuun asti niin, että mä pidätin hengitystä ja ajattelin tästä seuraavan mulle sairaalareissu, kun se rysäyttää polvia päin. Kaula ehti hipaista jalkoja ihan vähän, mutta vauu! Sivulle siirtymistä ei olla otettu pitkään aikaan ja veikkaan, että sivukäskyillä Raiku yrittää tarjota vain tiiviimpää eteentuloa. No, murehdin sitä joskus toiste ;)

Viestissä halusin vain nähdä miten Rai irtoaa tutulle henkilölle, joka on ekaa kertaa toisessa päässä. No, irtosi sinne päähän hyvin, mutta takaisin mulle juokseminen olikin aika nihkeää :D Ei tarvittu kuin kolme erillistä treenikertaa ennen kuin Rai tajusi multa tulevan ne huonommat namit, selvästi ei maksanut vaivaa juosta ruokanappuloiden takia :D Jatkossa pitää ottaa myös mulle parempia nameja. Samaten Rai kaahotti toisella pätkällä kahden polun risteyksestä juuri sille väärälle, mutta ihan ymmärrettävää: sillä polulla on paljon enemmän liikennettä ja pari päivää aikaisemmin se juoksi sen pätkän. Kun se hiffasi kummalla puolella mä olen, se juoksi myös jatkossa oikein. Kaksi vikaa pätkää meni oikeastaan ryteikön läpi, koska polku oli kasvanut umpeen (ei se 15 vuotta sitten päässyt kasvamaan umpeen kun leikittiin kaveiden kanssa tuossa metsässä!) ja mä halusin ottaa vähän lisää pituutta. Viimeinen lähetys oli oikeastaan pääpolulta suoraan ryteikköön ja siitä takaisin polulle. Mietin alkuun viitsinkö edes ottaa sitä kun tuo oikaisee kuitenkin polun kautta, mutta ei, sinne pensaikkoon se sinkosi! Huh, sanotaan vaikka näin, että Rai on syttynyt myös tähän lajiin ;) Kunhan vain itse osaa viedä sitä oikein eteenpäin.

Valottunut Tira odottaa treenien alkamista :)

Bono ja Tira toukokuun alussa paikkiksessa

Pari päivää sitten teki mieli kiljua ja kiskoa hiuksia, kun kävelin koirien kanssa takapihalla. Olin kyllä jo arvannut mitä Tira puuhailee leikkimökin vieressä, mutta silti.. Rakas bernieläin elää taas ihanaa valeraskauttaan ja on käynyt mylläämässä aidan viereen berninmentävän kuopan, jossa on kivaa lymyillä. Ihan loistava ajoitus taas.