Sivut

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Aksakuulumisia

Pitkästä aikaa tuoreita aksakuulumisia!

Perjantaina 22.11. raahustettiin taas väsyneinä aksaamaan. Lämppälenkillä (kevyesti tunti) mulla meni silmät monta kertaa kiinni ja olin ihan pihalla. Lupaavaa.

Harrastin vähän kuvanmuokkausta ja poistin pari meille turhaa estettä ja ylimääräiset numerot. Ratapiirros ©Oreniukset
18-22: Kuvasta sillä erolla, että 20 oli muuri ja 25 normaali hyppy. Alku sujui paremmin mitä luulin, olin ihan hämmästynyt! Ensimmäisellä kerralla persjättö muurille oli kuulemma tosi hyvä, ennakoin (!) mun ohjaukseksi hyvin. Toisella kerralla ei ollut ihan niin sujuvaa ja Rai kolautti muurin palikan alas. Seuraava pätkä oli se mitä jännitin ehkä eniten, koska mun piti JUOSTA. Harjoittelin rataan tutustumisessa juoksupätkän A:n molemmin puolin, mutta loppupeleissä mun rohkeus ja usko ei riittänyt putkeen irtoamiseen vaan vedin sitten ylimääräisen kierroksen A:n ympäri. Ja silti salaa uskon, että Rai olisi hallinnut putkeen irtoamisen. Ehkä.

23-25: Juoksin ja juoksin niin lujaa mitä jaloista irtosi (siltä se tuntui, mutta totuus voi olla toinen) ja ehdin juuri ja juuri valssaamaan 23 taakse. Ja se oli oikeasti tosi rumaa, koska ehdittiin aidalle aina samaan aikaan ja käänsin Raikun ihan törkeällä kiroamissuhisemiskäskyllä. Mutta hitto kun se veti tiukan käännöksen ja teki 24 aina oikein. 25 haettiin vähän sitä oikeaa linjaa, mutta yhden testikerran jälkeen saatiin niisto (?) sujumaan.

26-27: Putki oli aina hyvä, mutta Raiku veti kerran hienolla rallilla vikan hypyn ohi, koska kääntyi katsomaan mihin mä jäin hidastelemaan (puuskutin sen perässä). Juha palkkasi Rain kerran esteen taakse ja sen jälkeen hyppy löytyi vauhdissakin, kyllä se silti jäi vähän kuikuilemaan missä mä kipitän. Ja pingoin sen perässä niin lujaa kuin pystyin. ;)

Kisamaisessa treenissä edettiin hyvin 24 aidalle asti, jonka jälkeen Rai irtaantui mun ohjauksesta ihan kunnolla (eli varmaan ohjasin huonosti ja jäin liikaa jälkeen) ja ehti kiitää melkein putkelle asti ennen kuin päästin kamalan kiljaisun (sain kommenttia myöhemmin, että olipa naisellista. Kiva.) ja sain Raikun kääntymään takaisin. Ja loppu sujui taas hyvin. :D Ylimääräiseen kaarrokseen meni kuitenkin niin paljon aikaa, että hävittiin medikaksikolle. Meidän aika oli 14.jotain sekuntia eli ei yhtään hullummin, vaikka menetettiin vähän tässä iloisessa rallattelussa. :D Mulla tuntui riittävän muutenkin ääntä ja ihmettelin itsekin siinä juostessani miten karjun noin rumasti käskyjä. Jotenkin se kuuluu siihen "nyt perkele taistellen rata läpi"-fiilikseen, mikä iski mulla päälle heti kun tajusin miten lujaa mun on pakko pinkoa. Onneksi Raiku ei mene rikki vaan huutaa mun kanssa ihan yhtä rumia sanoja, sivulliselle se ei kuulosta ehkä kauhean kivalta. Treenikaveri otti muuten videota, pitää katsoa kehtaako sitä julkaista jos/kun saan sen joskus käsiini. :D

Vikana tehtiin vielä toinen kisatreeni, sellaista kivaa neljän esteen valssipyörittelyä tavoitteena saada 20 sekunnissa mahdollisimman monta onnistunutta hyppyä. En muista meidän lopullista tulosta, koska olisiko ollut toisella kierroksella kun Raiku unohti mitä takaaaaa-käsky tarkoittaa ja veti hienoa kierrosta koko helkkarin aidan ympäri. Jäin vääntämään sitä oikeaksi ja lopulta saatiin onnistuminen vasta Juhan + pallon avulla. Treenien jälkeen purettiin vielä vähän mun ohjausta ja todennäisesti mun olisi pitänyt vetää Raikua edelliseltä aidalta vähän enemmän itseäni kohti ennen uutta takaakiertolähetystä. No, loogista siinä vaiheessa kun saa vähän aikaa ajatella eikä vain painattaa menemään. :D

Lauantaina 23.11. Raikkis oli oikein pätevä! Aksatreeneissä tehtiin suht yksinkertaista pätkää, toki löydettiin sieltä ne omat kompastuskohdat.


Päästiin ensimmäisellä yrityksellä sujuvasti Aalle, josta tuli kontaktipalkka. Eka lähetys kutosputkeen oli huono ja tajusin sen samalla hetkellä kun vapautin Raikun kontaktilta. Kunhan sain suoristettua itseni oikeaan suuntaan niin johan onnistui. Kepeillä oli alkuun kaksi ohjuria sekä alussa että lopussa ja keskellä muutama yksittäinen. Rai suoritti kepit kuitenkin niin varmasti, että parin toiston aikana saatiin poistettua kaikki ohjurit ja silti Raikukone tykitti samalla vauhdilla ja tarkkuudella koko keppirivin. Mahtia!

Annettiin keinun hautua vähän aikaa ja hypättiin suoraan 10 aidalle. Siinä tuli ongelmia, koska mä yritin kovasti ja täysin vahingossa vekata Raikun pois 11:sta ja Rai totteli liian hyvin. Kun saatiin korjattua mun ohjaus, Raikulle jäi päälle se supertiukka käännös heti kympillä. Homma korjaantui sillä, että otin yhden ylimääräisen askeleen yhdelletoista ja kipitin vähän edelle viemään Rain 13 putkeen. Puomilla tuli pieni ongelma, koska ensimmäisellä kerralla mä olin näkevinäni sivusilmällä ettei Rai koskenut juuri ollenkaan ylösmenokontaktiin. Lisäksi vauhtia oli niin paljon, että alastulokontakti levähti kymmenen senttiä yli kontaktipinnan, sen Raiku korjasi puolittain itse. Toisella yrityksellä Laura katsoi ylösmenokontaktin ja juu, Raikun takatassu osui siihen just ja just eli nyt hiotaan sitten sitä kuntoon... Alasmenokontakti oli super, samaten siitä suoraan pituus.

Viimeisenä tehtiin yksittäisenä keinua. Laura palkkasi Rain kontaktin eteen ja mä yritin saada Rain rauhalliseen zen-tilaan. Ja onnistui, ei yhtään lentokeinua vaan liuta onnistumisia! Lisättiin mukaan ensin 8 putki ja kun se sujui niin kokeiltiin 6 putkelta keinulle. Siinä mun ohjaus jäi vähän vajaaksi ja Rai tuli puolittain ohi (fiksusti hyppäsi sivusta keinulle, kun näki mun myöhästyneen käden), mutta uudella putki+keinu yrityksellä onnistuttiin taas. Upea tyyppi! Ja mä en huutanut sille ihan niin kovaa mitä eilen. ;)

Sivuhuomiona: tehtiin hallin ulkopuolella lämppälenkin jälkeen pientä helppoa tokopätkää ja vauuu, seuraaminen oli jopa mun silmiin hyvää! Paikka just oikea, oikealle käännökset napakoita ja fiilis sopiva rento, mutta asiallinen. Ainoa mikä oli huonoa, oli vasemmalle käännökset joissa Rain peppu heitti ihan liikaa mun jalkojen taakse, se ennakoi vasemmalle käännöksiä vielä tosi vahvasti. Mutta jee, sieltä se tulee!

Aksan jälkeen oli taas flyball-treenit. Tehtiin alkuun yksi pätkä omia lähetyksiä, kerran Raikkis kääntyi takaisin ja lähti silloin muutenkin epävarmasti, mutta muut se meni todella hyvin. Raikullakin alkaa kuulua jo pientä tömähdystä kun se iskee tassut flyball-laitteeseen.

Lopussa tehtiin vaihtoja kuudella koiralla, Raiku oli joko ensimmäisenä tai toisena. Tehtiin kolme tai neljä kierrosta melkein putkeen ja koottuna oli ihan ok: kerran Rai kaarsi ennen toista hyppyä takaisin (väsyi?) ja toisen kerran loikki vähän matkaa Nessa-äpen perään kun tehtiin vaihto peräkkäin. Vähän se myös vilkuili vaihdossa ohi juoksevaa koiraa, mentiin jo siis aika tiukalla vaihdolla eli koirat ohittivat toisensa. Hyvin se silti suuntasi mun luona odottavaan palkkapalloon. Olipa ihanaa taas katsoa miten hauskaa kaikilla koirilla ja ohjaajilla oli, huippukivaa!

Loppuillasta koirat näyttivät taas tältä (kuva on tosin vanha kännykkäräpsy):

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti