Tirpu lomalainen ja agivideoita

Ohh, kaksi vapaapäivää ja blogikin päivittyy! Tällä kertaa luvassa on muutama agivideo ja ihan yleistä höpinää kesästä.

Aloitetaan Tirasta, koska bernieläin on jäänyt taas niin vähäiselle blogihuomiolle. Ei hätää, vielä se porskuttaa meidän menossa mukana, vaikka onkin viettänyt aikaansa myös mun äidin luona. Tira pääsi mökkeilemään äidin ja mun siskon kanssa vajaaksi viikoksi. Luksus, jota ei tänäkään kesänä suoda mulle ja Raikulle. Olisin kyllä lähettänyt pikkukoirankin maalle ellei SM-kisat olisi osuneet juuri samalle viikolle.

Tira oli ollut reipas mökkiläinen. Viettänyt aikaa lenkeillä, pihavahtina, bernityynynä. Osallistunut sukujuhliin, varastanut siellä ruokaa pöydältä ja hurmannut mummoja. Paras haliberni!

Kotiin päästyä Tira oli sen verran maalaistunut, että yllätin sen yksi ilta murisemasta parvekkeelta. Ensimmäinen kerta kun Tirpu vahtii kerrostalossa, tosin eipä Raikukaan vahdi kotia. Maalaistollo sai pienen palautuksen maan pinnalle ja siitä lähtien parvekepäikkärit ovat olleet taas rauhallisia.

Sylikoira

Helteet ovat vaikeuttaneet taas berniläisen elämää. En tainnutkaan mainita keväällä blogissa sitä, miten leikkelin Tiran turkkia kesäkuntoon. Alunperin oli tarkoitus käyttää se trimmaajalla ajeltavana, mutta kun karvanlähtö iski samaan aikaan ja kesäkuun alku oli niin viileää, yritettiin pärjätä omin voimin. Vatsan, hännän ja persvillojen leikkaaminen on toiminut tähän mennessä hyvin, ja muualta kropasta Tira on tosiaan pudottanut turkin itse.

Uusi leikkausoperaatio odottaa vielä edessä, koska liian tuuhea ja nuhruinen rinnus häiritsee mua todella paljon.

Joka tapauksessa, alkuviikko oli aika tuskaa lenkkien suhteen. Aamupäivällä tehtiin tuttuun tapaan vain minilenkki, illalla töiden jälkeen vasta isommat actionit. Tänään (perjantaina) oli niin mukavan viileää vielä kahdeksalta aamulla, että tehtiin Tirpun kanssa kahdestaan pidempi lenkki. Loppua kohden meinasi jo hyytyä, mutta mullakin alkoi olla jo silloin lämmin.

Treenirintamalla Tira kerää motivaatiota. No ei, oikeasti mä kerään motivaatiota. Puntaroin vielä sen suhteen, lähdenkö enää tahkoamaan tokoa vai jäädäänkö pelkästään rallypuolelle. Sitä odotellessa bernimuori steppaa innosta, kun saa vaikka vain poimia mulle kengät lattialta..

Ja ahne tuo on edelleen. Niin porsas. Oli tosiaan maistellut mökillä sukujuhlien loppupuolella lohta suoraan pöydästä. Luuli ettei kukaan näe, mutta jäi silti kiinni. ;) Kotona ei ole sentään sikaillut noin pahasti enää pitkään aikaan.

Raiku taas... Sille ei oikeastaan kuulu mitään ihmeempää. Sama hassu hörökorva vieläkin. ;) Juoksut alkoivat tosiaan tällä viikolla tiistaina ja se on näkynyt vähän tuon arkikäytöksessä. Raiku saattaa jumiutua seisomaan mun eteen tai viereen, heiluttaa vienosti häntää korvat niskassa ja tuijottaa. Se on halipulan merkki, siitä kun vähän rapsuttaa niin toinen nojautuu huokaisten syliin. Ei sen norppakatsetta voi vastustaa. ♥

Tauko!

Muuten juoksuja ei tuttuun tapaan huomaa juuri mitenkään. Housut piti kaivaa tänään esiin (etsin muuten aika kauan kotoa) kun suunnattiin kentälle, eipä tuo tiputtele juuri ollenkaan kun on niin siisti. Jos Raiku jatkaa samalla kaavalla kuin ennen, luvassa on taas yhdet varsin vaivattomat juoksut. :)

Niin, ja treenimotivaatioon pöksykausi ei kyllä vaikuta koiralla yhtään...

Ja ohjaaja.. Kesä on vieläkin koiria, töitä, koiria, töitä ja nyt myös autoilua! Sain vihdoin ja viimein kesäkuun lopussa ajettua ajokortin loppuun, ei se ole roikkunutkaan niskassa kuin abivuodesta saakka. Toistaiseksi olen päässyt ajelemaan vain muutaman kerran, mutta nyt saatiin viikonlopuksi siskon auto käyttöön.

Käytiin aamupäivällä Raikun kanssa kentällä ja ajeltiin vähän lähiseutuja, pikkukoira oli hyvää matkaseuraa. Sehän on tottunut matkustamaan autossa mun jaloissa pelkääjänpaikalla ja siinä se nytkin makasi kerällä ja nukkui. Suurta luottoa mun ajotaitoja kohtaan

Alla olevat videot on sekalaisessa järjestyksessä. Sieltä löytyy keppitreeniä, puomin kontaktia, pientä rataräpellystä, ohjaajan sekoilua ja epäonnistumisia.

Yksi pätkä piti sensuroida, näytti vähän ikävältä. Raiku pudotti siis riman ja seuraavalla kerralla (rima oli maassa) siitä juostessa sen juoksuhousut tarttuivat siivekkeeseen ja kaatoivat sen melkein koiran päälle. No, onneksi ei käynyt muuta kuin housut repesivät melkein kokonaan ja putosivat koiran päältä. Eikä koirakaan säikähtänyt, mulla meni ehkä pasmat vähän sekaisin. Tai ohjausta katsoessa "toivon", että se oli syynä mun heilumiselle. ;)

Hajonneet pöksyt

Löysin koneen kätköistä myös videota viimeistelytreeneistä ennen SM-kisoja, mutta niiden vuoro on joskus toiste! Tosin katsoin jo kriittisesti seuraamista, että ei noin, ei sitä voi julkaista... :P

Olen muuten kamala lahna videoilla, agissa ohjaajan liikkuminen olisi ihan positiivinen asia!

1. video: keppitreeniä. Muutama eri lähetys.


2. video: puomi ja kontakti. Nopeanhitaita vapautuksia etupalkalla.


3. video: Lyhyt, helppo ratatreeni jonka sovelsin lennosta.


4. video: Teki mieli jättää julkaisematta, mutta antaa mennä. :D Mua ei silti tarvitse katsoa. :D


5. video: Kesäkuun lopulta kepittelyä ja puomia. Koira oli jo valmiiksi lämmin rallytreeneistä niin jäätiin aksaamaan pienen lenkin kautta. Mulla unohtui takkikin päälle.

Kuva, jota ei pitänyt koskaan julkaista. Lämppälenkillä rupesin testaamaan kameran asetuksia ja ikuistin melkein puolipystykorvaisen Raikun. Kamalat lärpäkkeet alemmissa kuvissa, kyllä Rain korvien kuuluu olla pystyt! :D