Maanantain tokoilta

Alkuvuoden tokot ansaitsisivat varmaan kymmenen postausta. Ollaan käyty normitreeneissä sekä ulkopuolisilla kouluttajilla. Lisänä kaksi luentoa.

Luennot liittyivät uusiin tokosääntöihin. Ensimmäinen oli lähinnä demotilaisuus, jonka piti Jessica Svanljung. Tammikuisen illan aikana käytiin uudet säännöt kevyesti läpi ja Jessica näytti uudet liikkeet omilla koirillaan. Tähän mennessä olin lukenut säännöt jo aika hyvin eli mitään suuria läpimurtoja ei tullut. Lähinnä uusia näkökulmia ja helpottunut fiilis, kun näki liikkeet luonnossa.

Toinen luento oli kuukautta myöhemmin ja sen piti Carina Savander-Ranne. Täälläkin suurin osa läpikäydyistä asioista oli jo tuttuja, mutta tuli sieltä muutama hyvä pointti. Joita en muista tietenkään nyt.

Tokojutuista skipataan hetkeksi muut ja keskitytään eilisiin kimppatreeneihin. Kiitos autottomuuden ja julkisen liikenteen, oltiin ekoista treeneistä hienot 40min myöhässä. Ihan luvallisesti. Se ei kuitenkaan haitannut, koska meitä olikin vain kolme koirakkoa paikalla ja muut olivat saaneet tehdä jo pätkissä omat vuoronsa. Rai sai siis vartin oman treenisession. Kurssi oli siis Eevan vetämä pk-tottis / toko.

Rai sai aloittaa häiriköintipaikkiksella, vinkki tähän "aussieiden keskittymistreeniin" tuli tammikuussa Heidi Pesosen kurssilta. Ollaan tehty tätä ihan liian vähän, mutta Rai edistyy sitäkin nopeammin. Nykyään sen saa lankaan oikeastaan enää yhdellä tempulla: se makaa maassa ja häiriköitsijä kävelee seisomaan sen sivulle ja kiljaisee innokkaasti "sivu!".

Kaikki muut sujuivat ongelmitta, mitä nyt pieni virtapiikki vähän nyki maassa, mutta Eevan sivu-käsky oli ihan liian houkutteleva ja Rai teki ihan täydellisen pomppusivulletulon. Ja kaikki nauroivat pienelle partiolaiselle. Ei tehty sivua enää, mutta Rai meinasi hämääntyä pelkästä "istu"-käskystäkin. Sen sijaan oikealla puolella sivu ei saanut sitä lankaan. Myöskään kutsumiset, houkuttelut, lelujen viskomiset sun muut perusjutut eivät häirinneet.

Toisena juttuna tehtiin metskua. Raikulle vieras kapula, mallia ruotsalainen. Pari viikkoa aikaisemmin Carinan luennolla ei saatu kapulaa vierimään, mutta selvästi mun olisi pitänyt olla heittämässä. Nyt kapula vieri aina puolet hallin mitasta. Se heittotekniikka... ;) Vieras kapula ja metsku piiiiitkästä aikaa eivät aiheuttaneet mitään muuta ongelmaa, paitsi vähän löysän otteen palautuksessa. Tehtiin sitä erikseen ja heti parani.

Puhuttiin vähän kapulalle hyppäämisestä, nyt Rai teki ensimmäisellä kerralla maaaaahtavan loikan suoraan kapulaan kiinni ja taisi vielä hutkia sitä etutassuilla. Sekin on muistaakseni sukuvika. ;) Puhuttiin pomppuloikan kieltämisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista. Lähinnä ongelma on omassa pääkopassa, kun pitäisi päättää ajoissa kieltääkö vai ei. Ja että tekee sen oikealla hetkellä. Mahdollisena sivuhaittana on myös vauhdin hidastuminen, mutta toisaalta sitä vauhtia on tällä hetkellä vaikka muille jakaa... Ja Rai on aina rakastanut noutoa ja palkkaa itseään ihan täysillä siitä.

Tarkoituksena oli kokeilla kieltämistä kapulalle hyppäämisestä. Siis tarkoituksena. Ensimmäisellä kerralla onnistuin vierittämään kapulan ihan hallin seinään kiinni. Kerrankin koira oli fiksu eikä yrittänyt edes hypätä, tuli tosi siisti nosto. Palkka vauhdista.

Toisella kerralla nosto oli suht siisti, mutta Rai tiputti kapulan parin metrin jälkeen ja pomppi katsomaan missä pallo viipyy. Heitin sen lennosta uudestaan hakemaan ja nyt nosto oli supersiisti, palkka vauhdista. Odota siis että koira mokaa itse, jatkossa se osaa korjata myös sen alkuperäisen virheen. ;) Toinen yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on vain tehdä enemmän noutoja. Pomppu tulee oikeastaan liian isoista kierroksista ja siitä, että koira vaan rakastaa noutaa. Ja se saa noutaa nykyään aika harvoin. Ainakin ennen osa ongelmasta on korjaantunut ihan tällä.

Toinen asia mistä puhuttiin oli odottaminen. Raikuhan steppaa, tosi tosi rumasti ja näkyvästi. Ja saattaa valua vielä alaspäin, kun odottaa niin kovasti. Ollaan tehty erikseen kuuntelutreeniä ja pelkkää heittotreeniä, molemmat toimii (kuuntelu ehkä paremmin). Nyt pohdittiin ideaa namistopparista. Ollaan tehty syömistä heiton aikana, mutta tässä tarkoitus oli jähmettää koira ruokapalkan avulla. Eevan sanoin, koska tuo on niin törkeän ahne. Pistetään kokeilulistalle! Samaten puhuttiin vanhasta asiasta eli siitä, tarvitseeko tuolle nyt heittää sitä kapulaa. Pelkkä vieminen riittäisi aivan mainiosti, mutta se ei poista ongelmaa?

Pitkästä aikaa tehtiin myös henkilöryhmää. Kaarteet ihan ok, kontakti putosi pari kertaa. Kun istutin Rain ihan ihmisten viereen niin nenä meinasi kääntyillä. Muuten aika kivaa menoa!

Loppuun paikkista ryhmässä, ilme ja fiilis olivat oikein mukavia eikä muiden käskyt häirinneet lainkaan.

Jatkettiin heti perään Pipsan tokokurssilla. Teemana häiriöt, kaket ja paikkis.

Häiriöissä aloitettiin rinkijutuilla. Koirat kontaktissa ja Pipsa kävi yksitellen kiusaamassa. Tarjosi noutokapulaa koiran suuhun (Rai kurotti jo kaulaansa ja avasi suutaan), heitteli leluja koiran eteen (vilkaisi, mutta ei paha) ja kamalimpana kaikesta, tarjosi koiralle nameja! Rai ei kestänyt namijuttuja ollenkaan, silmät meinasivat pullistua päästä ja pää ihan vinossa se nuoli Pipsan sormia. Possu!
Muiden vuorolla Rai sai levätä maassa, pari kertaa kapulan ja lelujen lennellessä tehtiin pienet kontaktipätkät jotka sujuivat.

Toinen häiriöliike oli kontakti kahdessa vastakkaisessa rivissä samalla kun yksi koira teki keskellä agiputkea. Rai vilkuili pari kertaa, mutta oli muuten aika siististi. Omalla vuorollaan tykitti täysillä putkeen, ihana loppupalkka häiriötreeneille. Ja ai kamala miten paljon sai taas nauraa höpsöille koirille!

Raikun omalla vuorolla tehtiin avoimen kaukot kisamaisesti. Ihan kiva kokonaisuus, kaikki vaihdot tuli tehtyä ja Rai oli melkein omalla tasollaan. Kun haluttiin nillittää niin istumiset olisivat saaneet olla vielä ryhdikkäämmät (koska se osaa), maahanmenot olivat aavistuksen verran hitaat omaan silmään (koska se osaa). Ekat vaihdot hitaammat, tokat nopeammat. Ja mä sekoilin maahanmenon käsimerkin kanssa, hihitin sitäkin kesken kaiken.

Juteltiin muista vaihdoista ja kokeiltiin uutta palkkaustapaa. Pipsa haki agin maksimuurin, joka esitti tavallista pöytää. Ideana oli jättää nappula pöydälle niin, että koira näkee sen ja tehdä ihan pöydän vieressä kaukovaihtoja. Palkatessa kehua raauhallisesti, ottaa nappula pöydältä ja antaa koiralle. Taas samaa jähmettymisideaa, taka- ja sivupalkat ovat jo Raille tuttuja.

Mitä tekee Raiku? Nähdessään muurin se pomppaa suoraan kapean muuriesteen päälle. Kahdesti. Ihan kuin dobopallo, tuumi Rai! Mun treenien teemana näytti olevan "kuinka kieltää/korjata/huomauttaa kun oikeasti tekisi mieli kieriä lattialla ja ulvoa naurusta". Lopulta sain pihistyä käskyn "hhhaha-aaa-hahaha-laa-hhiihih-ss".

Raikulla tekniikka toimi aika hyvin, se jähmettyi vähän. Osasi paremmin silloin kun mä seisoin edessä kuin että olisin ollut kyykyssä pöydän vieressä. Tehtiin vaihtoja m-s, keskiarvoksi tuli aika hyvä. S-i meni hutiloinnin puolelle, koska se tekee niin luonnollisesti takatassujen siirtämisen vartalon alle. Jähmettyminen ei auttanut tässä. :P

Muiden vuorojen aikana tehtiin seuraamista vasemmalla ja oikealla, spontaanisti oikealla seuraamisesta hyppy, lisää oikean puolen perusasennon viilaamista ja yleistä haahuamista. Ruutu ansaitsee erityismaininnan, koska Rai oli ihan superhieno. Tehtiin vain n. 5-8 metrin matkalta lähetyksiä ideana se oikea paikka ja Rai haki joka ikinen kerta suoraan siihen mihin halusin. Sekä VOI- että EVL -suuntia.

Loppuun taas paikkikset sekä maaten että istuen. Pätevä Päksytin ansaitsi vain kehuja.

Muuten nuokuttiin, istuttiin lattialla, pussailtiin, syötiin suklaata ja retkotettiin yhdessä lattialla. Kiva maanantai-ilta!

Kökkö kuva, mutta se ei estä nauramasta koiralle!